Ahokirkiruoho
| Ahokirkiruoho | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Kirkiruoho | ||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kolmiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Gymnadenia conopsea var. conopsea (L.) R.Br. |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
Ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea var. conopsea) Euroopassa ja Aasiassa tavattava kämmekkälaji. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa. Laji on taantunut Suomessa voimakkaasti ja on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.[1]
Ahokirkiruoho on punakirkiruohon[2] yksi muunnos. Toinen Suomessa tavattava lajin muunnos on hennompikokoinen lettokirkiruoho (var. lapponica).
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Tanakkavartinen ahokirkiruoho kasvaa 30–50 cm korkeaksi. Kasvin juurimukulat ovat liuskaisia. Lehdet ovat vajaan senttimetrin levyisiä, 5–20 cm pitkiä, tasasoukkia ja täplättömiä. Kukinto on tasapaksu, tiheä tähkä, jossa kukkia on 30–50 kappaletta. Kukat ovat tuoksuvia, aniliininpunaisia tai harvoin valkoisia. Kukan huuli on matalaan kolmiliuskainen, kannus pitkä ja hoikka. Ahokirkiruoho kukkii kesä-elokuussa.[3]
.jpg)
Muista Suomessa kasvavista kämmekkälajeista ahokirkiruoho muistuttaa maariankämmekkää, mutta sen kukista ja lehdistä puuttuvat maariankämmekälle ominaiset pilkut.[4]
Ahokirkiruohon pölyttäjinä toimivat kimalaiset ja perhoset.[5]
Levinneisyys [muokkaa]
Punakirkiruohon muunnoksia tavataan laajalla alueella, joka ulottuu Irlannista ja Ranskasta itään läpi Euroopan ja Venäjän keskiosien Kiinaan ja Japaniin saakka. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Italiaan ja Kreikkaan, ja pohjoisessa Pohjois-Skandinaviaan.[6] Punakirkiruohon muunnosten esiintymien levinneisyyttä Suomessa ei tunneta tarkkaan.[2] Yleisesti voi kuitenkin todeta että ahokirkiruohoa tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa lettokirkiruohon levinneisyysalueen painottuessa Pohjois-Suomeen. Aikaisemmin varsin yleinen ahokirkiruoho on tavallinen enää paikoin Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa.[4]
Elinympäristö [muokkaa]
Ahokirkiruoho kasvaa kalkkipitoisessa maassa valoisilla paikoilla. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat ahot ja laitumet sekä kuivahkot niityt.[3] Vielä 1800-1900-lukujen taitteessa ahokirkiruoho oli yleinen kämmekkä. Laji on sittemmin voimakkaasti taantunut ahojen ja muiden kasvupaikkojen vähennyttyä perinteisen laidunnuksen, niiton ja kaskeamisen loppumisen myötä.[4]
Lähteet [muokkaa]
- Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 20.10.2009.
- ↑ a b Kasviatlas 2008: Kirkiruohot Viitattu 20.10.2009.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 500.
- ↑ a b c Pohjois-Karjalan ympristökeskus: Uhanalainen ahokirkiruoho – näyttävän punakukkaisen kämmekkäkasvin etsintäkuulutus Pohjois-Karjalassa Viitattu 20.10.2009.
- ↑ Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 67.
- ↑ Den virtuella floran: Brudsporre (ruots.) Viitattu 20.10.2009.
