Ahdas esinahka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erektoitunut penis, jossa ahdas esinahka.

Ahdas esinahka eli fimoosi on tila, jossa esinahka on niin kireä, ettei sitä saa vedettyä kunnolla pois terskan päältä.[1] Vastasyntyneillä on tavallista, että esinahan aukko on pieni ja esinahka on kiinnittyneenä paikoilleen. Suurimmalla osalla kuitenkin esinahka väljenee muutamana ensimmäisenä elinvuotena.[2]

Termi fimoosi tulee kreikankielisestä sanasta phimos.selvennä Tosin oletetaan, että sanan merkitys on ajan myötä muuttunut.selvennä Kreikkalaiset eivät tuolloinselvennä edes olleet kiinnostuneet esinahan lääketieteellisestä merkityksestä.[3]

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahdas esinahka voi aiheuttaa kipua virtsaamisen, erektion ja yhdynnän yhteydessä. Lisäksi ahdas esinahka voi vaikeuttaa terskan käsittelyä sen verran, että genitaalihygienian ylläpito hankaloituu, jolloin tulehdusriski kasvaa.

Ahdas esinahka, joka on jäänyt terskan taakse ja ei tule hyvin terskan päälle, voi aiheuttaa parafimoosin, ”espanjalaisen kauluksen”. Tällöin siittimen pään verenkierto voi häiriytyä ja syntyä iskemia, joka hoitamattomana voi johtaa kuolioon.[4]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahtaalle esinahalle voi itse antaa kotihoitoa, kun kyseessä ei ole lapsi. Tämä tapahtuu kevyesti sormilla hieromalla ja venyttelemällä nahkaa taakse kohti peniksen tyveä.[5] Lapsille venyttämismenetelmää ei kuitenkaan ole suositeltava käyttää.[6]

Kotihoito ei kuitenkaan välttämättä tehoa. Leikkausmenetelmiä ahtauden korjaamiseksi on muutamia, kuten preputioplastia, joka paranee nopeasti eikä merkittävästi vaikuta peniksen ulkonäköön. Radikaalimpana vaihtoehtona on myös kirurginen menetelmä, ympärileikkaus. Huomattava osa aikuisten ympärileikkauksista suoritetaankin ahtaan esinahan takia.[7]

Ympärileikkauksista ahtaan esinahkan hoitona on kuitenkin luovuttu monissa maissa paitsi Suomessa jo 1990-luvulla julkaistujen tutkimusten perusteella, jotka todistivat muita menetelmiä tehokkaina ja halvempina ja koska ympärileikkaus poistaa peniksen viisi herkintä osaa.[8]

Nykyään muissa maissa tavallisin hoito on steroidivoiteella kuten beetametasonilla, joka tehoaa yleensä 4 - 6 viikossa.[9][10][11][12][13][14]

Muita tehokkaita hoitomenetelmiä esinahkan venyttämiseen ovat mm. pienten ilmapallojen tai muiden työkalujen käyttö tai esim. lääkäri Michel Beaugén neuvoja oikeasta itsetyydytystekniikasta.[15][16][17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Penisongelmat (Kappale Ahdas esinahka) Väestöliitto.
  2. Hannu Jalanko: Virtsa- ja sukuelimet (Kappale Mitä ahtaalle esinahalle tehdään?) Duodecim.
  3. George C. Denniston, Frederick Mansfield Hodges ja Marilyn Fayre Milos: Male and female circumcision: medical, legal, and ethical considerations in pediatric practice, s. 38. Springer, 1999. ISBN 9780306461316. Google Book. (englanniksi)
  4. Espanjalainen kaulus
  5. Johanna Castrén: Ahdas esinahka YTHS.
  6. Teea Husu: Ahdas esinahka Nettineuvo.
  7. Tom Laws: A handbook of men's health, s. 201. Elsevier Health Sciences, 2006. ISBN 9780443073380. Google Book. (englanniksi)
  8. Circumcised men have 'significant sensory deficit'
  9. Van Howe RS (1998). "Cost-effective treatment of phimosis". Pediatrics 102 (4): e43–e43. doi:10.1542/peds.102.4.e43. PMID 9755280. 
  10. Esposito C, Centonze A, Alicchio F, Savanelli A, Settimi A (April 2008). "Topical steroid application versus circumcision in pediatric patients with phimosis: a prospective randomized placebo controlled clinical trial". World J Urol 26 (2): 187–90. doi:10.1007/s00345-007-0231-2. PMID 18157674. 
  11. Zampieri N, Corroppolo M, Zuin V, Bianchi S, Camoglio FS (April 2007). "Phimosis and topical steroids: new clinical findings". Pediatr. Surg. Int. 23 (4): 331–5. doi:10.1007/s00383-007-1878-x. PMID 17308904. 
  12. Berdeu D, Sauze L, Ha-Vinh P, Blum-Boisgard C (2001). "Cost-effectiveness analysis of treatments for phimosis: a comparison of surgical and medicinal approaches and their economic effect". BJU Int. 87 (3): 239–244. doi:10.1046/j.1464-410x.2001.02033.x. PMID 11167650. 
  13. Chu CC, Chen KC, Diau GY (1999). "Topical steroid treatment of phimosis in boys". J. Urol. 162 (3 Pt 1): 861–863. doi:10.1097/00005392-199909010-00078. PMID 10458396. 
  14. Reddy S, Jain Viral, Dubey Manish, Deshpande Pankaj, Singal AK. Local steroid therapy as the first-line treatment for boys with symptomatic phimosis - a long-term prospective study. Acta Paediatr. 2011 Nov 21. doi: 10.1111/j.1651-2227.2011.02534 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22103624
  15. He Y, Zhou XH (1991). "Balloon dilation treatment of phimosis in boys. Report of 512 cases". Chin. Med. J. 104 (6): 491–3. PMID 1874025. 
  16. Beaugé M (1997). "The causes of adolescent phimosis". Br J Sex Med 26 (Sept/Oct). 
  17. Beaugé, Michel (1991). "Conservative Treatment of Primary Phimosis in Adolescents". Faculty of Medicine, Saint-Antoine University. 

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]