Ahasverus Fritsch

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ahasverus Fritsch (16. joulukuuta 1629 Mücheln24. elokuuta 1701 Rudolfstadt) oli saksalainen lainoppinut ja virsirunoilija. Hänen kerrotaan toimineen opettajana eräässä aatelisperheessä, jonka avulla hän itsekin pääsi opintiellään eteenpäin aina lainopilliseen yliopistotutkintoon asti Jenan yliopistossa 32-vuotiaana. [1] Lakiopillisten ja hengellisten kirjoitustensa lisäksi hänet tunnettiin myös pienimuotoisena säveltäjänä [2] sekä yliopiston kanslerina Rudolfstadt'ssa.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen isänsä oli pormestari Andreas Fritsch ja hänen äitinsä Esther Fritsch (née Hesse). Perheessä oli kahdeksan lasta. Lapsuutensa hän eli kolmekymmenvuotisen sodan melskeissä. Ahasveruksen ollessa vain kahden vuoden vanha perhe joutui pakenemaan Voigtland'iin kotikaupungin palon seurauksena. Lapsuudessaan hän joutui monesti rosvojen ja ryövärien sekä sotilaiden takia piileskelemään luolissa, kellareissa ja metsissä. Monesti hänet ryöstettiinkin päällysvaatteitaan myöten.[3]

Ollessaan neljäntoista hänen isänsä kuoli, mutta äiti piti huolta lapsistaan ja lähetti Ahasveroksenkin Halle'ssa sijaitsevaan lukioon, jossa poika ahersi kuusi vuotta kunnes kesällä 1650 pääsi Jenan yliopistoon lukemaan lakia J. Georg Adam Struven oppilaaksi. Köyhyys haittasi opintoja, mutta kaikesta huolimatta hän suoritti ensimmäisen yliopistotutkintonsa neljän vuoden opintojen jälkeen 1654. Vuonna 1657 hänestä tuli nuoren kreivi Albert Anton von Schwarzburg-Rudolstadt'n yksityisopettaja. Aatelisperhe piti hänestä kovasti ja näin Ahasveros nousi köyhyydestä arvostettuun asemaan. Lokakuussa 1661 hän valmistui tohtoriksi (Doctor of Law) Jena'n yliopistossa. Myöhemmin hänestä tuli yliopiston kansleri ja konsistorin puheenjohtaja.

Helmikuussa vuonna 1663 hän avioitui Dorothea Marian kanssa ja he saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä. Kaksi lapsista kuoli ennen isäänsä. Fritsch oli arvostettu valtiomies ja toimitti kaksi virsikokoelmaa ja kirjoitti myös niin juridisista kuin muunlaisistakin aiheista.[4] Esimerkiksi “Liebster Immanuel, Herzog der Frommen” pidetään hänen kirjoittamanaan kantaattitekstinä.[5]

Virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

378 Kaitse, Jeesus, paimen hyvä on virsikirjaan merkitty Sigmund von Birkenin kirjoittamaksi, mutta on myös arveltu, että sen olisikin kirjoittanut hänen aikalaisensa Ahasverus Fritsch. [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]