Aharon Appelfeld

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Appelfeld, Luxembourg City, 2014.

Aharon Appelfeld (hepreaksi ‏אהרון אפלפלד‎, s. 16. helmikuuta 1932, Tšernivtsi) on israelilainen kirjailija.

Natsit hyökkäsivät Appelfeldin kotikaupunkiin vuonna 1940. Hänen äitinsä sai surmansa, mutta isä ja poika joutuivat keskitysleirille Transnistriassa. Hänen onnistui paeta ja piileskellä kolmen vuoden ajan ennen liittymistä kokiksi Puna-armeijaan. Toisen maailmansodan jälkeen hän vietti kuukausia Italian evakkoleireillä ennen siirtymistään Palestiinaan vuonna 1946. Jouduttuaan eroon isästään Appefeld ei kohdannut tätä kahteen vuosikymmeneen.

Appelfeld puhui äidinkielenään saksaa. Israelissa hän kuitenkin oppi nopeasti heprean ja alkoi käyttää sitä kirjallisessa työssään. Hänen ensimmäiset teoksensa olivat novelleja, mutta hän eteni sittemmin romaaneihin. Hän täydensi opintonsa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Hän elää nykyisin Mevaseret Zionissa ja opettaa kirjallisuutta Negevin Ben-Gurion-yliopistossa.

Huomattava osa Appelfeldin tuotannosta käsittelee juutalaisten elämää Euroopassa ennen toista maailmansotaa. Hänelle myönnettiin työstään vuonna 1983 Israel-palkinto. Hän on lisäksi saanut omaelämäkerrallaan D'histoire d'une vie Ranskan Prix Médicis'n, ja vuonna 2005 Dortmundin kaupunki myönsi hänelle Nelly Sachsin palkinnon.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aharon Appelfeld.