Ahaltekhevonen
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
|
| Tyyppi: | kevyt lämminverinen |
|
|
|
| Alkuperämaa: |  Turkmenistan |
| Rodun syntyaika: | arviolta 3000-2000 eaa. |
| Muita nimityksiä: | Akhal-Teke |
|
|
|
| Käyttötarkoitus: | ratsu |
| Globaali esiintyminen: | noin 3 500 yksilöä |
| Merkitys Suomessa: | marginaalinen |
|
|
|
| Korkeus: | noin 147–157 cm |
| Värit: | voikko, ruunivoikko, ruunikko, musta, kimo, rautias ; usein metallinhohtoinen |
Ahaltekhevonen (kansainvälisemmässä muodossa Akhal-Teke, lausutaan "akall-teki") on hyvin kevytrakenteinen lämminverinen hevosrotu Turkmenistanista, jonka kansallistunnus tämä hevonen on. Ahaltekhevonen on nimetty rotua kasvattaneen heimon mukaan. Ahaltekhevosen arvellaan olevan peräisin ajalta 3000–2000 eaa., ja sitä sanotaan yhdeksi maailman puhtaimmista hevosroduista.
Turkmenistanissa on asetuksen mukaan vuodesta 2011 alkaen järjestetävä ahaltekien kauneuskilpailu, "joka edistää taivaallisen kilpahevosen kunniaa maailmalla".[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Ahaltekhevonen ei ole länsimaisen käsityksen mukaan hyvärakenteinen, mutta se on hyvin elegantti. Rakenne on vinttikoiramaisen siro ja pitkänomainen. Pää on hienopiirteinen, kaula pitkä, lihaksikas ja pystyasentoinen. Lavat ovat viistot, rinta syvä mutta kapea. Säkä on korkea ja selkä pitkä. Perä on hieman laskeva mutta voimakas ja lihaksikas. Jalat ovat pitkät, jäntevät ja ohutluiset. Kintereet saattavat olla käyrät.[2]
Säkäkorkeudeltaan ahaltek on noin 147–157 cm. Se on väriltään usein ruunivoikko tai voikko, mutta myös ruunikko, rautias, musta ja kimo väri ovat yleisiä. Karvassa on usein tunnusomainen metallinen kiilto. Harja ja häntä tapaavat olla ohuet. Luonteelyaan ahaltekhevonen on eloisa, valpas, rohkea ja joskus omapäinen.[2]
[muokkaa] Historia
Ahaltekhevonen on hyvin vanha rotu, jonka kaltaisia turkomaanihevosia kasvatettiin Keski-Aasiassa jo tuhatluvulla ennen ajanlaskun alkua. Rotua kasvatettiin alunperin kestäväksi kilpahevoseksi, joka selvisi alueen äärimmäisistä lämpötiloista.[2]
[muokkaa] Käyttö
Ahaltekhevosia käytetään nykyään lähinnä ratsuina. Ne ovat hyviä matkaratsuja, mutta niitä käytetään myös muun muassa este- ja kouluratsastuksessa. Ahaltekhevonen kestää hyvin kuumaa ja kylmää, mikä johtuu siitä, että sitä on vuosisatojen ajan käytetty sotaratsuna. Ahaltekhevonen on vaikuttanut monien hevosrotujen kehitykseen. Yksi menestyksekkäimmistä ahaltekhevosista on ollut ori Absent, joka voitti kouluratsastuksessa kultaa Rooman olympialaisissa vuonna 1960, pronssia Tokion olympialaisissa vuonna 1964 sekä joukkuekultaa vuoden 1968 maailmanmestaruuskisoissa Meksikossa.
[muokkaa] Levinneisyys
Maailmassa on tiettävästi noin 3 500 ahaltekhevosta, joista suurin osa Turkmenistanissa tai Venäjällä, mutta niitä on myös Saksassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomesta löytyy muutama yksilö.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maailman ihmisiä, Tukmenistan perusti hevosten kauneuskilpailun, Helsingin Sanomat 8.2.2011 sivu B 3
- ↑ a b c Pickeral, Tamsin: The Encyclopedia of Horses & Ponies, s. 273-274. Dempsey Parr, 1999. ISBN 1-84084-506-6. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ahaltekhevonen Wikimedia Commonsissa- Ahaltekhevonen Hevosmaailma.netissä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
