Agutit
| Agutit | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Dasyprocta leporina | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Agutit Wikispeciesissä |
Agutit eli kultajänikset (Dasyproctidae) on pitkäkoipisten jyrsijöiden heimo.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Aikuiset agutit ovat 30–40 cm pitkiä. Niiden häntä on 1,5-senttinen töpö. Takajalassa on kolme varvasta, jotka päättyvät kaviomaiseen kynteen. Väritys vaihtelee tummanruskeasta kullankeltaiseen.
Elinympäristö ja -tavat [muokkaa]
Agutien levinneisyysaluetta ovat Meksiko, Väli-Amerikka, Brasilia ja pienet Antillit. Ne syövät pääasiassa kasviperäistä ravintoa, mutta ravinnoksi kelpaavat myös hyönteiset ja jopa pikkulinnut.
Ihminen on siirtoistuttanut muutamaa agutilajia niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle Karibianmerelle. Etelä-Amerikan pohjoisosista ja Pieniltä Antilleilta kotoisin olevaa Dasyprocta leporina-lajia on viety Neitsytsaarille, meksikolaista D. mexicana-lajia Kuubaan ja eteläamerikkalaista D. punctata-lajia Kuubaan ja Caymansaarille.[1]
Lisääntyminen [muokkaa]
Naaras kantaa kolme kuukautta ja synnyttää kerrallaan kaksi poikasta.
Lähteet [muokkaa]
- Suuri Eläinkirja. WSOY. ISBN 951-0-22848-6, 1988.
- Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 453. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
