Agutit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Agutit
Dasyprocta leporina
Dasyprocta leporina
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Piikkisikamaiset jyrsijät Hystricomorpha
Osalahko: Piikkisikamaiset Hystricognathi
Heimo: Agutit
Dasyproctidae
Bonaparte, 1838
Katso myös

  Agutit Wikispeciesissä
  Agutit Commonsissa

Agutit eli kultajänikset (Dasyproctidae) on pitkäkoipisten jyrsijöiden heimo.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuiset agutit ovat 30–40 cm pitkiä. Niiden häntä on 1,5-senttinen töpö. Takajalassa on kolme varvasta, jotka päättyvät kaviomaiseen kynteen. Väritys vaihtelee tummanruskeasta kullankeltaiseen.

Elinympäristö ja -tavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agutien levinneisyysaluetta ovat Meksiko, Väli-Amerikka, Brasilia ja pienet Antillit. Ne syövät pääasiassa kasviperäistä ravintoa, mutta ravinnoksi kelpaavat myös hyönteiset ja jopa pikkulinnut.

Ihminen on siirtoistuttanut muutamaa agutilajia niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle Karibianmerelle. Etelä-Amerikan pohjoisosista ja Pieniltä Antilleilta kotoisin olevaa Dasyprocta leporina-lajia on viety Neitsytsaarille, meksikolaista D. mexicana-lajia Kuubaan ja eteläamerikkalaista D. punctata-lajia Kuubaan ja Caymansaarille.[1]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras kantaa kolme kuukautta ja synnyttää kerrallaan kaksi poikasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 453. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.