Agnes Tschetschulin
Agnes Tschetschulin (24. helmikuuta 1859 Helsinki – 23. huhtikuuta 1942 Tukholma[1]) oli suomalainen viulisti, säveltäjä ja musiikkipedagogi.[2]
Tschetschulin syntyi helsinkiläiseen kauppiasperheeseen. Venäläissukuinen isä, kauppaneuvos Feodor Tschetschulin omisti höyrylaivoja ja toimi kauppiaana. Äiti Hilda (o.s. Eckstein) oli ruotsalaista kauppiassukua. Perheeseen kuului myös kolme muuta sisarta: Mélanie, Eugénie ja esikoinen Maria Tschetschulin, Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas.[2]
Agnes Tschetschulin opiskeli viulunsoittoa ensin Gustav Niemannin johdolla ja sitten 1882–1885 vastaperustetussa Helsingin musiikkiopistossa opettajinaan Martin Wegelius ja Anton Sitt ja opiskelutoverinaan muun muassa Jean Sibelius. Hän jatkoi opintojaan vielä kuuden vuoden ajan Berliinin musiikkikorkeakoulussa (Königliche Hochschule für Musik) Ernst Joachimin, Emanuel Wirthin ja Joseph Joachimin johdolla. Sävellystä hänelle opetti Woldemar Bargiel ja musiikin historiaa Philipp Spitta. Vuonna 1891 Tschetschulin antoi Berliinissä ja Helsingissä ensikonserttinsa, joissa soitti omia sävellyksiään.[2][3]
Opintojensa jälkeen Tschetschulin teki kiertueita Marie Soldat-Roegerin kansainvälisen naiskvartetin kakkosviulistina. Sitten hän sai paikan englantilaisesta Cheltenham Ladies’ Collegesta, jossa toimi musiikin professorina ja opetti viulunsoittoa. Viimeiset vuotensa Tschetschulin asui Tukholmassa.[2][3]
Tschetschulinin romanttisen eleganteiksi luonnehdittuihin sävellyksiin kuuluvat kamarimusiikkiteokset Gavotti, Valse gracieuse, Puszta Film ja Alla Zingaresca. Näiden lisäksi hän kirjoitti joitakin lauluja sekä sotilasmarsseja kuten ”Vöyrin poikien marssi”. Hänen sävellyksiään ovat julkaisseet ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset kustantamot.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Salmenhaara, Erkki (toim.): Suomalaisia säveltäjiä, s. 570. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12641-5.
- ↑ a b c d e Moisala, Pirkko – Valkeila, Riitta: Musiikin toinen sukupuoli: Naissäveltäjiä keskiajalta nykyaikaan, s. 209. Helsinki: Kirjayhtymä, 1994. ISBN 951-26-3937-8.
- ↑ a b Wenzel, Silke: Agnes Tschetschulin. MUGi: Musik und Gender im Internet. Viitattu 15.3.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Välimäki, Susanna: Tschetschulin, Agnes (1859–1942). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 30.3.2021. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||||||
