Afrikankääpiöhaukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Afrikankääpiöhaukka
African Pygmy Falcon 001.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Kääpiöhaukat Polihierax
Laji: semitorquatus
Kaksiosainen nimi
Polihierax semitorquatus
Smith, 1836
Levinneisyyskartta
Polihierax semitorquatus distribution map.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Afrikankääpiöhaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Afrikankääpiöhaukka Commonsissa

Afrikankääpiöhaukka (Polihierax semitorquatus) on Afrikassa elävä pienikokoinen jalohaukkalaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikankääpiöhaukanpituus on keskimäärin 20 senttiä, ja paino 54–76 grammaa. Siipiväli on noin 37 senttiä.[2] Koiraat ovat hieman naaraita pienempiä. Siivet ovat teräväkärkiset, ja pyrstö pyöreähkö.[3] Naaman, rinnan ja vatsan väritys on valkoinen. Naaraiden väritys on koiraita tummempi. Niiden selkä on kastanjanruskea, koiraiden harmaa. Molempien niskassa ja pyrstösulissa on valkoisia läiskiä. Afrikankääpiöhaukan silmät ovat ruskeat ja jalat oranssit. Nokan kärki on oranssi, muu osa nokasta harmaa. Nuorten lintujen jalat ovat vaaleammat kuin aikuisilla. Niiden selkä ja kaula ovat punertavanruskeat. Vatsa, rinta ja naama ovat aikuisten tapaan valkoiset.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikankääpiöhaukkaa tavataan kahdella toisistaan erillään olevalla alueella Afrikassa. Pohjoinen kanta elää Koillis-Afrikassa Sudanin, Etiopian, Somalian, Kenian, Tansanian ja Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Ruandassa laji on vain vierailija. Eteläisessä Afrikassa afrikankääpiöhaukka tavataan Namibiassa, Angolassa, Botswanassa ja Etelä-Afrikassa.[2][1] Eteläisessä Afrikassa lajia tavataan lähes yksinomaan tasavaltalaisten elinalueilla. Poikkeuksen tekevät vain muutamat yksilöt, jotka eivät lisäänny. Pohjoisen kantojen levinneisyys rajoittuu vastaavasti tuliperäkutojan elinpaikkoihin.[2] Levinneisyysalue käsittää noin 3 100 000 neliökilometriä.[4]

Afrikankääpiöhaukka elää kuivassa ja karussa ympäristössä, jossa kasvillisuutta on niukasti. Vuotuiset sademäärät voivat jäädä 100 millimetriin vuodessa, ja parhaimmillaankin sateet jäävät 600 millimetriin vuodessa.[2] Afrikankääpiöhaukkaa voidaan tavata jopa 1 600 metrin korkeudessa merenpinnasta.[3]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikankääpiöhaukat ovat sosiaalisia lintuja. Ne pesivät ja kasvattavat poikasia yhden tai useamman kumppanin kanssa. Laji suosii vähäkasvisia alueita, joissa on vain muutama puu tähystyspaikaksi. Afrikanpikkuhaukat ovat paikkalintuja, eivätkä yleensä tee muuttomatkoja. Ne viettävät yleensä suurimman osan elämästään samalla alueella. Elinpiirin kokoa ei kuitenkaan tiedetä. Kääpiöhaukat saalistavat yleensä aamulla ja illalla, jolloin ilma on viileämpää, ja etsivät keskipäiväksi suojaa kuumuudelta.[2]

Afrikankääpiöhaukka ääntelee harvoin lisääntymiskauden ulkopuolella. Ne ääntelevät etenkin houkutellakseen mahdollisia kumppaneita. Soidinrituaaleissa afrikankääpiöhaukka käyttää myös elekieltä. Äänet ovat yleensä pehmeitä ja niillä on korkea taajuus. Lajin äänivalikoimaan kuuluu muun muassa heikko ja kitisevä "tsip-tsip";"kiki-kik", jossa viimeinen "kik"-tavu on korostettuna. Koiraat kutsuvat pesältään naarasta erityisellä "twee-twee-twip"-äännähdyksellä ja nuoret linnut käyttävät vaaran uhatessa terävää "ki-ki-ki-ki-ki-ki-ki-ki"-huutoa. Poikasilla on myös "seee-seee-seee"-ääni. Parittelevat afrikankääpiöhaukat päästävät kehräystä muistuttavaa "kirrrrr-kirrrrr-kirrrrr"-äännähdystä.[2]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikankääpiöhaukan pääravintoa ovat hyönteiset ja liskot. Toisinaan ne syövät myös pieniä lintuja ja eräitä jyrsijöitä. Kutojien pesissä asuvat haukat voivat satunnaisesti saalistaa myös itse kutojia ja niiden poikasia. Uskotaan, että pelkät hyönteiset eivät riitä nuorille yksilöille, vaan liskot, linnut ja jyrsijät ovat nuorten selviytymisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Afrikankääpiöhaukka saalistaa yleensä maassa liikkuvia eläimiä syöksymällä nopeasti puun oksalta maahan saaliin kimppuun. Se voi satunnaisesti myös napata pieniä lintuja lennosta. Lennossa oleva afrikankääpiöhaukka räpyttää siipiään nopeasti ja tekee huomattavan syöksyn alaspäin.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikankääpiöhaukka pesivät Koillis-Afrikassa tuliperäkutojien pesissä, Eteläisessä Afrikassa tasavaltalaisten pesissä. Noin neljännes niiden pesistä on afrikankääpiöhaukkojen käytössä. Koillis-Afrikan yksilöt voivat joskus pesiä valkokulmakutojien tai turkoosikottaraisten pesissä.[2]

Soidinrituaalit ovat melko hiljaiset. Niihin kuuluu muun muassa pään heiluttelu, pyrstön heiluttelu ja ääntely. Naars osoittaa valmiutensa paritteluun kyyristymällä alas ja nostamalla pyrstösulkiaan. Afrikankääpiöhaukat lisääntyvät yleensä pareittain, mutta samaa pesää voi hoitaa kaksi tai useampikin koiras. Tapa voi johtua kunnollisten pesimispaikkojen vähäisyydestä.[2]

Koillis-Afrikassa pesintäkausi on kesä–joulukuussa, etelässä elo–maaliskuussa. Afrikankääpiöhaukat kasvattavat yleensä yhden poikueen vuodessa, mutta voivat hyvänä vuonna kasvattaa kaksikin poikuetta. Naaras on valmis munimaan noin kolmen viikon kuluttua parittelusta. Poikueessa on 2–4 munaa, joiden haudonta-aika kestää 27–31 päivää. Naaras ei muni kaikkia kerralla, mutta aloittaa haudonnan ensimmäisestä munasta lähtien. Tämän vuoksi poikaset kuoriutuvat eri aikoihin ja pesässä voi olla erikokoisia poikasia. Poikaset jättävät pesänsä 27 päivän ikäisinä. Ne tulevat sukukypsiksi noin vuoden ikäisenä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Polihierax semitorquatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k Daniel Davieau: ADW: Polihierax semitorquatus: Information 2008. University of Michigan Museum of Zoology.. Viitattu 28.8. 2009.
  3. a b James Ferguson-Lees,David A. Christie: Raptors of the world, s. 260. Houghton Mifflin Harcourt, 2001. ISBN 0-618-12762-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.8.2010). (englanniksi)
  4. Pygmy Falcon (Polihierax semitorquatus) - BirdLife species factsheet 2010. BirdLife International. Viitattu 29.8. 2010.