Afrikaans
Wikipedia
| Afrikaans | |
|---|---|
| Omakielinen nimi | Afrikaans |
| Englanninkielinen nimi | Afrikaans |
| Ranskankielinen nimi | afrikaans |
| Tiedot | |
| Alue |  Etelä-Afrikka,  Namibia,  Botswana,  Lesotho,  Swazimaa |
| Virallinen kieli | Etelä-Afrikka |
| Puhujia | 6 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | germaaniset kielet länsigermaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | af |
| ISO 639-2 | afr |
| SIL | AFR |
Afrikaans on hollannista kehittynyt Etelä-Afrikan afrikaanerien ja buurien puhuma kieli, jota joskus nimitetään myös die Taaliksi (suom. Kieli).[1][2] Hollannin ja afrikaansin kielet ovat keskenään ymmärrettäviä ainakin kirjallisesti, mutta afrikaansille on ominaista taivutuksen yksinkertaistuminen jopa siinä määrin, että sitä on kutsuttu pidginisoituneeksi tai kreolisoituneeksi hollanniksi. Joka tapauksessa hollanti on Etelä-Afrikassa muuttunut afrikaansiksi niin nopeasti, että se tuskin olisi ollut mahdollista ilman jonkinasteista pidginisoitumista.
Afrikaansin kielellä on keskeinen merkitys afrikaaneri-identiteetin muodostumisessa.[3] Afrikaaneri-identiteettiä ryhtyi 1920–1930-luvuilla tietoisesti luomaan pieni joukko Broederbondiin kuuluneita intellektuelleja, joiden tarkoituksena oli luoda uusi "kristillis-nationalistinen" identiteetti kaikille valkoihoisille afrikaansia puhuville eteläafrikkalaisille.[4] Afrikaansinkielinen Raamattu julkaistiin 1930-luvun alkupuolella, kielen käyttöä kouluissa lisättiin ja useita järjestöjä, kuten Afrikaanse Taal en Kultuurvereniging (Afrikaansin kieli- ja kulttuuriseura) ja Afrikaanse Kultuurvereniginge (Afrikaansinkielisten kulttuurijärjestöjen liitto) perustettiin.[5]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Afrikaanerien lisäksi afrikaans on monien tummaihoisten äidinkieli, ja muut kuin eteläafrikkalaiset kielitieteilijät lähtevätkin siitä, että Portugalin siirtomaista Etelä-Afrikkaan orjiksi tuotujen värillisten puhuma pidginisoituneesta portugalista vaikutteita saanut kielimuoto on vastuussa ainakin afrikaansin tavasta käyttää prepositiota vir (hollannin vóór) viittaamaan verbin määräiseen objektiin: ons ken vir hem baie goed "me tunnemme hänet oikein hyvin", vrt. eräiden romaanisten kielten tapaan käyttää prepositiota a, esimerkiksi espanjan lo conocemos a él muy bien. Etelä-Afrikassa ajatus kreolisaatiosta oli kuitenkin ainakin rotuerotteluaikoina lähestulkoon tabu, ja afrikaanerikielitieteilijät ovatkin hakeneet afrikaansin erikoispiirteille selityksiä hollantilais- ja flaamilaismurteista.
Afrikaans oli pitkään syrjitty ja halveksittu kieli: kun buurien asuinalueet joutuivat englantilaisten valtaan ja afrikaaneriälymystö pitäytyi standardihollannissa, afrikaans jäi oppimattoman kansan kieleksi. Vuonna 1925 afrikaans sai virallisen aseman kirjakielenä: tämä päätös herätti afrikaanerinationalisteissa suurta innostusta, ja runoilija C. J. Langenhoven julisti sen tulleen suoraan Jumalalta.
Apartheidin aikana afrikaansista tuli kansainvälisesti tunnettu rotusorron symboli: televisiosta oli helppo oppia, että slegs blankes tarkoittaa "vain valkoisille". Suunnitelmat kielen käyttämisestä myös bantukoulujen opetuskielenä johtivatkin vuonna 1976 Soweton mellakkoihin. Kuitenkin afrikaansia puhuu yhtä moni värillinen kuin afrikaanerikin, ja rotuerottelun poistuttua afrikaansinkielinen kirjallisuus onkin pyrkinyt tuomaan yleiseen tietoisuuteen afrikaansinkielisten värillisten elämäntapaa, kulttuuria ja kieltä.
[muokkaa] Kirjallisuus
Langenhoven on kirjoittanut sanat Etelä-Afrikan toiseen kansallislauluun Die Stem van Suid-Afrika. Muita tärkeitä kirjailijoita olivat Etienne Leroux, Eugene Marais, W. E. G. Louw ja tuottelias, monipuolinen Uys Krige. Monet afrikaansinkieliset kirjailijat, kuten Suomessakin tunnettu André Brink, ovat kirjoittaneet molemmilla kielillä: sekä englanniksi että afrikaansiksi. Brink kuului ns. Sestigers-kirjailijoihin eli kuusikymmenlukulaisiin, jotka toivat avoimet seksuaalisuuskuvaukset, yhteiskunnallisen realismin ja modernistisen kerronnan afrikaansinkieliseen kirjallisuuteen. Runoilijoista Breyten Breytenbach osallistui apartheidin vastaiseen taisteluun ja joutui kahdeksaksi vuodeksi eteläafrikkalaiseen vankilaan.
[muokkaa] Tunnettuja afrikaansin puhujia
[muokkaa] Viitteet
- ↑ MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 "afrikaans hollannista kehittynyt Etelä-Afrikan buurien puhuma kieli."
- ↑ Wallace G. Mills: Origins of Afrikaner Nationalism
- ↑ Jakes Gerwel: The Afrikaners: Who are they? What is their future? Harold Wolpe Memorial Seminar, 6.4.2005. The Edge Institute. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
- ↑ Dan O'Meara: THINKING THEORETICALLY? Afrikaner nationalism and the comparative theory of the politics of identity. A tribute to Harold Wolpe 1-2.4.1997. Harold Wolpe Forum. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
- ↑ The Origin and History of the Afrikaans Language About South Africa. Viitattu 5.4.2007. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
