Afaian temppeli
| Afaian temppeli | |
|---|---|
 Afaian temppeli. |
|
| Sijainti | Aígina, Saaret, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | noin 500–490 eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
 |
|
Afaian temppeli on antiikin aikainen Afaialle omistettu kreikkalainen temppeli Aíginan saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen kohde, johon kuuluu myös laajempi pyhäkköalue, sijaitsee saaren koillisosassa lähellä nykyisiä Mesagróksen ja Agía Marínan kyliä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Temppelin paikka on ollut kulttikäytössä viimeistään mykeneläisellä ajalla 1300-luvulla eaa. Tämän osoittavat paikalta löydetyt figuriinit. Nykyisin paikalla oleva temppeli rakennettiin arkaaisen kauden lopulla noin vuonna 500–490 eaa. Sen paikalla oli ollut varhaisempi temppeli, joka oli rakennettu noin vuonna 570–560 eaa. ja joka tuhoutui tulipalossa vuonna 510 eaa. Samalla kun temppeli rakennettiin uudelleen, koko pyhäkköalue uusittiin. Tällöin siihen rakennettiin tasanteita ja ympärysmuuri sekä liitettiin propylon-pylväikkö.[1][2][3]
Pyhäkköalueen merkitys väheni sen jälkeen, kun Aigina päätyi Ateenan valtapiiriin 400-luvun eaa. puolessa välissä. Sitä korjattiin vielä 300-luvulla eaa., mutta alue hylättiin 100-luvulla eaa.[2]
Tutkimukset alueella alkoivat vuonna 1811. Koristeosat vietiin ensin Italiaan ja sitten Müncheniin Saksaan. Alueen järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset on suorittanut Saksan arkeologinen instituutti, alun perin vuonna 1901 Adolf Furtwänglerin ja Hermann Thierschin johdolla sekä vuosina 1964–1981 Dieter Ohlyn johdolla. Temppeli kunnostettiin vuosina 1956–1957.[2]
Nykyaikana temppelin ajateltiin ensin olleen omistettu Zeus Panhelleniokselle ja sittemmin Athenelle. Furtwängler kuitenkin löysi temppelistä vuonna 1901 omistuskirjoituksen jumalatar Afaialle, mikä kumosi oletuksen.[4][3] Afaia oli paikallinen jumaluus, jonka alkuperä oli mahdollisesti minolais-mykeneläisessä Diktynna-Britomartiksessa.[2] Afaian palvonta sai ilmeisesti alkunsa doorilaisten kreikkalaisten asutettua saaren.[3]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Temppeli on peripteraalitemppeli ja edustaa doorilaista tyyliä. Sen stylobaatin koko on noin 28,8 × 13,8 metriä. Temppelissä on 6 × 12 pylvästä, yhteensä 32 pylvästä. Temppelissä oli pronaos ja opisthodomos, joiden kummankin edessä oli kaksi pylvästä. Temppelin naos eli cella on jaettu kolmeen laivaan kahdella viiden pylvään rivillä. Siellä on ollut Afaian kulttipatsas. Toinen, puinen kulttipatsas on ilmeisesti ollut naoksen luoteiskulmassa. Opisthodomos oli alun perin eritettu naoksesta väliseinällä, mutta myöhemmin seinään oli tehty oviaukko. Temppelin pylväistä on säilynyt 25.[1][2][3]
Temppeli oli rakennettu paikallisesta kalkkikivestä, joka oli peitetty stukkolla ja maalattu. Sen katto oli tehty terrakottatiilistä sekä reunoiltaan marmorista. Kattoa koristivat akroterion-koristeet sekä neljä sfinksiä, jotka kaikki oli tehty marmorista. Temppelin itäpään päätykolmiokoristelu esitti Herakleen sotaretkeä Troijan kuningas Laomedonia vastaan, mihin osallistui myös aiginalaisen Aiakoksen poika Telamon. Länsipään päätykolmiokoristelu puolestaan esitti Troijan sotaa, johon osallistuivat myös Aiakoksen jälkeläiset Aias, Teukros ja Akhilleus.[2]
Pyhäkköalueeseen kuuluu temppelin lisäksi myös muita rakennuksia. Temppelin itäpuolella oli Afaian alttari. Siltä johti luiska ylös temppelille. Alttarin kummallakin puolella oli patsaita sekä rakennukset, joissa oli mahdollisesti lisää patsaita. Pyhäkköalueen eteläosassa oli propylon-pylväikkö, joka toimi alueen monumentaalisisäänkäyntinä. Temppelin pohjoispuolella oli vesisäiliö. Sen lähellä oli noin 14 metriä korkea pylväs (noin 600 eaa.), jonka huipulla oli sfinksi. Se oli ainoa vanhasta temppelistä säilynyt osa.[3] Varhaisempi temppeli oli sijainnut samalla paikalla samansuuntaisesti. Uuden temppelin terassimuuriin oli käytetty sen osia.[1][2]
Temppelin veistokset ovat Münchenin Glyptothekissä. Muita koriste- ja rakennosia on arkeologisen alueen yhteydessä olevassa pienessä museossa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Aegina, Temple of Aphaia Perseus. Viitattu 1.12.2015.
- ↑ a b c d e f g h Temple of Aphaia Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 5.10.2008. Viitattu 1.12.2015.
- ↑ a b c d e f g Athena Aphaia Temple Greeka.com. Viitattu 1.12.2015.
- ↑ Dubin, Marc: Kreikan saaret, s. 92–95. Engl. alkuteos: Eyewitness Travel Guides The Greek Islands, suom. Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27504-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afaian temppeli Wikimedia Commonsissa
