Aejmelaeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aejmelaeus [emele:us] (päähaarat Äimä, Aejmelaeus ja Emeleus) on suomalainen säätyläis- ja sivistyssuku, joka on alun perin lähtöisin Äimälän kylästä Kokemäeltä. Suvun jäsenet ovat pääasiassa vaikuttaneet kirkon ja teologian piirissä, mutta sukuun on kuulunut pappien lisäksi niin tuomareita, lääkäreitä kuin upseereitakin. Osa Aejmelaeus-suvun jäsenistä on ollut ylioppilaita vuodesta 1642 lähtien.

Äimälän Äimät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun kantaisä on suomalainen talonpoika Tuomas Juhonpoika, jonka tiedetään olleen vuonna 1540 Hiirin talon isäntä Äimälän kylässä Kokemäellä. Hänen syntymävuottaan ei tiedetä, mutta hänen tiedetään kuolleen 1571. Hänellä oli yksi poika Juho Tuomaanpoika (k. 1587), josta tuli 1571 Äimälän rusthollari. Hän toimi myös kihlakunnan lautamiehenä vaimonaan Kaarina. Juho Tuomaanpojan vanhin poika oli Martti (k. 1614), joka myös peri Äimälän isännyyden. Nimismiehenä Kokemäellä vuosina 1600-1614 toiminut Martti Juhonpoika kuoli kuitenkin lapsettomana. Näin ollen sukua jatkoi nuorin poika Jaakko Juhonpoika, joka otti käyttöönsä suvun alkuperäisen sukunimen Äimä. Äimälän omistaja Jaakko Juhonpoika Äimä jatkoi veljensä tointa nimismiehenä vuosina 1614-1625, kunnes kuoli 1627. Jaakko Äimällä oli puolisonsa Maalina Jaakontyttären kanssa poika Anders (Antti).

Aejmelaeukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anders (Antti) Jaakonpoika Äimästä alkoi tulevan Aejmelaeus-suvun yhteiskunnallinen nousu ja siitä seurannut suvun ruotsinkielistyminen. Tosin Aejmelaeukset ovat historiassa tunnettuja suomalaisuusharrastuksestaan ja Anders Äimäkin suomalaisti lakeja jo 1600-luvulla. Äimä toimi vuonna 1627 voutina Yli-Satakunnassa ja myöhemmin myös Ali-Satakunnassa. Vuonna 1633 hän toimi Suomen Suuriruhtinaanmaan sekä Viipurin läänin, Pohjanmaan ja Ahvenanmaan kamariviskaalina. Pietari Brahen kehotuksesta kuningatar Kristiina lahjoitti Äimälle useita tiloja. Suvussa kulkevan tarinan mukaan Äimä olisi aateloitu nimellä Liusenstjerna, mutta hän ei suostunut ottamaan tätä vastaan, koska halusi pysyä alkuperäisessä säädyssään ja asemassaan. Näin ollen Aejmelaeus-suvusta ei tullut koskaan aatelista. Kokemäen Näyhälän rusthollissa asunut suurtilallinen Äimä omisti kuollessaan 1662 Äimälän rusthollin, Kiettareen kylän, Vaaniin rusthollin Eurassa sekä niiden alaiset säteri- ja rälssitilat.

Äimällä oli 12 lasta ja kaksi puolisoa. Näistä lapsista 8 kuoli jo ennen vuotta 1686 mennessä. Jäljellä oli siis 4 poikaa ja kaksi tytär. Kaikilla lapsilla oli vielä sukunimenään Äimä, mutta etunimet olivat jo ruotsinkieliset. Anders Äimä koulutti kaikki neljä poikaansa (Gustaf, Hans, Hartuicius (Hartikka, Hartvig), Jacob), mutta näistä vain kahdella, Gustafilla ja Jacobilla oli kuollessaan jälkeläisiä. Nämä kaikki pojat alkoivat käyttää ylioppilasnimeään "Aeimelaeus", joka latinasaatio nimestä "Äimälä". Hartikka sen sijaan muutti nimensä takaisin suomalaiseen kantamuotoon "Äimä" mentyään sotapalvelukseen noin vuonna 1660, vaikka olikin Akatemian kirjoissa Aeimelaeus-nimellä. Hän on suvun ensimmäinen henkilö, joka suomalaisti takaisin nimensä.

Gustafin jälkeläiset kuolivat vailla lapsia, joten suvun jatkuminen perustuu Jacob Andersson Aeimelaeuksen jälkeläisiin, jotka myös muunsivat sukunimen i-kirjaimen j-kirjaimeksi. Jakob Aeimelaeus toimi oikeuslaitoksen palvelijana ja tuomarina, kuten edeltäjänsäkin. Hänen poikansa Anders Jacobson Aejmelaeus (1677-1735) ja Nils Jacobson Aejmelaeus (1679-1750) aloittivat suvun pappisperinteen. Anders vihittiin papiksi 30. marraskuuta 1705 ja Nils 17. lokakuuta 1706. Anders Jacobsonin poika Anders Andersson Aejmelaeus toimi vielä tuomarina, mutta hänellä ei ollut miespuolisia jälkeläisiä.

Anders Jacobsonin tytär Klara Maria meni naimisiin Nils Rotkeruksen kanssa, mutta kun aviomies Nils surmasi julmasti juoppohulluuskohtauksessa ylioppilaspoikansa Nilsin viiltämällä tämän vatsan auki partaveitsellä, muutti tämän Rotkerus-haaran jälkeläiset nimensä äidin tyttönimen mukaisesti Aejmelaeukseksi. Tämän Rotkerus-suvun Aejmelaeus-haaran ainut miespuolinen jälkeläinen oli tuomari Josef Aejmelaeus, jolla ei ollut miespuolisia jälkeläisiä.

Nils Aejmelaeuksen (s. 1753) (Johan Aejmelaeuksen (s. 1718) poika) pojat kauppias Johan Aejmelaeus (s. 1785) ja Gustaf Aejmelaeus (s. 1792) muuttivat sukunimensä äänneasun mukaiseksi eli muotoon Emeleus. Johanilla ei ollut lapsia, joten sukunimi ei säilynyt häntä pidemmälle. Oulun kämnerioikeuden puheenjohtajalla Gustafilla taas oli kaksi poikaa: Munsalan kirkkoherra Nils Gustaf Emeleus ja piirilääkäri Frans Emil Emeléus, mutta heillä ei ollut jälkeläisiä, joten Emeleus-haara sammui. Tosin jo aiemmin Emeleus-nimen oli omaksunut nimismies Natanael Aejmelaeus (s. 1769), mutta hänelläkään ei ollut jälkeläisiä.

Muitakin Aejmelaeus-nimen muunnoksia on ollut suvussa. Nils Jacobson Aejmelaeuksen pojan Nils Aejmelaeuksen poika vänrikki Karl Fredrik Aejmelaeus (s. 9.9.1767, Saloinen – k. 2.4. 1826, Tukholman suomalainen seurakunta) muutti nimensä muotoon Emelée, mutta hän kuoli naimattomana ja ilman jälkeläisiä. Hänen veljensä varamaamittari Samuel Reinhold Aejmelaeus (s. 13.12.1764, Saloinen – k. 3.12. 1808, Lohtaja) muutti nimensä muotoon Aejmelé 1785, mutta hänelläkään ei ollut lapsia.


Aejmelaeus-suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700–1800-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anders Jacobson Aejmelaeus (s. 10.2. 1677, Euran Vaanii – k. 14. toukokuuta 1735, Halikko) – Halikon kirkkoherra
  • Nils Jacobson Aejmelaeus (s. 10.2. 1679 Euran Vaanii – 15.2 1750, Isokyrö) – Isonkyrön kirkkoherra (vt. 1706, vakinainen 1712), Narvan katedraalikoulun konrehtori (1702).
  • Johan Aejmelaeus (s. 10.3.1718 Kungsör – k. 10.6. 1805, Isokyrö) - Isonkyrön kirkkoherra
  • Johan Aejmelaeus (s. 25.6. 1763 Saloinen – k. 3.1.1829 Uusikaupunki) – Vaasan triviaalikoulun konrehtori ja vt. rehtori, Uudenkaupungin ja Kalannin kirkkoherra (1818).
  • Nils (Niilo) Aejmelaeus (s. 11.9. 1812 Vaasa – k. 20.8. 1854, Porvoo) – Porvoon tuomiokapitulin amanuenssi (vt. 1844, vakinainen 1847) ja notaari (1853). Varapastori 1846. Mainittu ensimmäisen suomenkielisen novellin kirjoittajaksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran varhaisjäseniä. Johanin poika.
  • Nils Aejmelaeus (s. 21.4. 1753 Isokyrö – k. 9.4. 1817, Isokyrö) - Isonkyrön kirkkoherra, valtiopäivämies (1809)
  • Nils Aejmelaeus (s. 30.4. 1810 Isokyrö – k. 20.4. 1853, Tallinna) – Tallinnan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra. Nils Aejmelaeuksen (s. 1753) poika.
  • Karl Fredrik Aejmelaeus (s. 22.1. 1761 Isokyrö, k. 27.5.1831 Paltamo) – Paltamon kirkkoherra, lääninrovasti. Karl Aejmelaeuksen isä. Johan Aejmelaeuksen (s. 1718) poika.
  • Karl Aejmelaeus (s. 20.10.1796 Paltamo – k. 31.1. 1870, Pyhäjoki) – Pyhäjoen ja Paltamon kirkkoherra.
  • Johan Fredrik Aejmelaeus (s. 14.1. 1828 Paltamo – k. 27.6.1868, Tornio) – Kajaanin piirin vt. piirilääkäri ja Kajaanin vankilan vt. lääkäri 1857–59, Tornion piirin piirilääkäri 1860. Lääketieteen tohtori. Isä Karl Aejmelaeus.
  • Israel Aejmelaeus (s. 17.2.1724, Isokyrö – k. 10.5. 1776, Muhos) – Muhoksen kirkkoherra
  • Natanael Emeleus (s. 10.10. 1769, Muhos – k. 1.6. 1820, Muhos) – Muhoksen nimismies. Israel Aejmelaeuksen poika.
  • Gustaf Emeleus (s. 25.4. 1792 Mustasaari – k. 24.6.1863, Haukipudas) – Oulun kämnerioikeuden puheenjohtaja, varatuomari. Kirkkoherra Nils Aejmelaeuksen (s. 1753) poika.
  • Nils Gustaf Emeleus (s. 30.10.1824, Oulu – k. 21.9. 1892, Munsala) – Munsalan kirkkoherra. Gustaf Aejmelaeuksen poika.
  • Frans Emil Emeleus (s. 4.10.1828, Oulu – k. 16.3. 1891, Kalajoki) – Kalajoen piirilääkäri. Gustaf Aejmelaeuksen poika.
  • Frans Äimä (s. 17.8.1875, Kalajoki – k. 14.5. 1936, Helsinki) – Foneetikko ja Helsingin yliopiston professori. Frans Emeleuksen poika.
  • Fredrik Eimele (s. 28.9.1804 Vaasa – k. 24.1.1871 Tukholma) – säveltäjä. Johan Aejmelaeuksen pojanpoika.

1900–2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carl B. E. (Kalle) Aejmelaeus-Äimä (1882–1935) – eversti, tasavallan presidentin adjutantti ja sotilasattasea, nykyaikaisen viisiottelun olympiaedustaja vuonna 1912
  • Riitta Aejmelaeus – lääketieteen tohtori, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylilääkäri
  • Lars Aejmelaeus - Helsingin yliopiston eksegetiikan professori.
  • Anneli Aejmelaeus – Helsingin yliopiston vanhan testamentin eksegetiikan professori. Göttingenin yliopiston vanhan testamentin eksegetiikan professori. Septuaginta-asiantuntija. Lars Aejmelaeuksen puoliso.
  • Salme Aejmelaeus (os. Lahtiharju) – filosofian tohtori, kirjailija
  • Harry Emeléus (s. 1903), suomalaissyntyinen kemisti Britanniassa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Veli-Matti Autio: Aejmelaeus (1500-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi: Kokemäen Äimälän rusthollin kaupat 1686-1727 : lisätietoja Äimälän, Moliisin, Penselstiernan ja Gjösin suvuista. Genos, 2009, 80. vsk, nro 3, s. 84-100, 119.