Adverbiaali
Adverbiaali on yleisnimitys lauseenjäsenille, jotka ilmaisevat esimerkiksi aikaa, paikkaa, suhtautumista tai tapaa. Ne voivat olla myös muissa sijamuodoissa kuin nominatiivissa, genetiivissä tai partitiivissa (niin sanotut kieliopilliset sijat).[1] Jos sana tai lauseke selvästi määrittää verbiä, mutta ei ole objekti, subjekti tai predikatiivi, se on adverbiaali. Adverbiaaleja on eri tyyppejä, jotka voivat ilmaista esimerkiksi aikaa, paikkaa, tapaa, määrää tai ehtoa. Adverbiaali voi olla monessa eri sijamuodossa sen mukaan, mikä tehtävä sillä on. Myös kokonainen lause voi esiintyä adverbiaalina: ”Jään kotiin, jos sataa.” Adverbiaali löytyy kysymällä missä, milloin, miten tai miksi jotakin tapahtuu.
Adverbiaalit lihavoitu:
- Iloinen maalari maalaa ahkerasti isoa taloa kesällä.
- ”Maalari” on lauseen subjekti, ”maalaa” on predikaatti ja ”taloa” on objekti. ”Iloinen” ja ”iso” ovat substantiivien määritteitä.
- Tänään presidentti ehkä puhuu asiasta eduskunnassa.
- Hän vastasi kysymykseen.
- Eilen illalla hän puhui minun kanssani asiasta monta tuntia.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
abessiivi • ablatiivi • absolutiivi • adessiivi • adverbiaali • akkusatiivi • allatiivi • benefaktiivi • datiivi • delatiivi • distributiivi • eksessiivi • ekvatiivi • elatiivi • ergatiivi • essiivi • finaali • formaali • genetiivi • illatiivi • inessiivi • instruktiivi • instrumentaali • kausaali • kausatiivi • komitatiivi • komparatiivi • latiivi • lokatiivi • modaali • multiplikatiivi • nominatiivi • oppositiivi • partitiivi • prepositionaali • prolatiivi • separatiivi • situatiivi • sosiatiivi • sublatiivi • superessiivi • superlatiivi • temporaali • temporaalinen distributiivi • terminatiivi • translatiivi • vokatiivi