Adonis (runoilija)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ali Ahmed Said
Adonis
Adonis Cracow Poland May12 2011 Fot Mariusz Kubik 01.JPG
Syntynyt 1. tammikuuta 1930 (ikä 84)
Al Qassabin, Lattakia, Syyria
Ammatit runoilija
Kansallisuus syyrialainen
Äidinkieli arabia
Tuotannon kieli arabia
Tunnustukset Goethe-palkinto 2011
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ali Ahmed Said tai Ali Ahmad Said Asbar arab. علي أحمد سعيد إسبر‎; transl.: Alî Ahmadi Sa'îdi Asbar, tai Ali Ahmad Sa'id (s. 1. tammikuuta 1930 Al Qassabin, Lattakia, Syyria), tunnetaan myös kirjailijanimellä Adonis eli Adunis (Arabiaksi: أدونيس), on syyrialainen runoilija ja esseisti, joka on asunut 1960-luvulta lähtien lähinnä Libanonissa ja Ranskassa[1]. Hän on kirjoittanut arabian kielellä yli kaksikymmentä teosta, joihin kuuluu perusteos, johdatus arabialaiseen runousoppiin (engl. käännös An Introduction to Arab Poetics)[2].

Adonis on tunnetuimpia nykyisiä arabikirjailijoita ja häntä pidetään arabirunouden uudistajana. Hänen saadessaan 2011 merkittävän saksalaisen kirjallisuuspalkinnon, Goethe-palkinnon, palkintoraati luonnehti häntä: ”Adonis on sukupolvensa tärkein arabirunoilija, mutta hänellä on merkittävä rooli myös maailmankirjallisuudessa.” Häntä on veikattu pitkään Nobel-palkinnon saajaksi.[1] Adonikselta on suomennettu Jaakko Hämeen-Anttilan kääntämä valikoima Tomun taikuri (2007).

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adonis syntyi alaviittišiialaiseen perheeseen[3]. Hän opiskeli 1950-luvulla filosofiaa Damaskoksen yliopistossa. Hän arvosteli vallassa olevaa Baath-puoluetta ja joutui lopulta pakenemaan Libanoniin. Beirutissa Adonis toimitti Majallat Shi'r -nimistä kulttuuriaikakauslehteä. Libanonin sisällissodan puhjettua hän pakeni Pariisiin. Hän on saanut Ranskan kansalaisuuden. Hän puhuu ranskaa ja arabiaa.[4]

Kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adoniksen runoja on käännetty etenkin ranskaksi, mutta myös monille muille kielille. Arabimaissa hän on tunnettu kulttuurihenkilö ja poliittinen puhuja ja hänen runotilaisuutensa ovat suosittuja.[1]

Adonis on arvostellut arabimaailman väkivaltaisia kehittymättömiä hallintoja, ja on esitetty, että Goethe-palkinnon myöntämisen taustalla olisi osittain myös tuen antaminen arabivallankumouksille.[1] Adonis on arvostellut niin Syyrian nykyistä presidenttiä Bashar Al-Assadia kuin uskonnollisia fundamentalisti-islamistejakin.[4]

Adoniksen on sanottu suhtautuvan uskontoon kielteisesti, ja hän on sanonut itseään pakanarunoilijaksi. Adoniksen runoja suomentaneen Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan Adonis suhtautuu kielteisesti fundamentalismiin, ei uskontoon sinänsä.[1][5]

Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kristiina Markkanen, Kapinarunoilija. Helsingin Sanomat 28.8.2011, s. D 6.
  2. Adonis, Selected Poems, kirjaesittely, viitattu 19.7.2012. (englanniksi)
  3. Adonis Art and Culture. Looklex Encyclopaedia. Viitattu 12.9.2014. (englanniksi)
  4. a b Jussi Raumolin: Kolmannen maailman puheenvuoroja. Uskonto ja vallankumous. Syyrialaissyntyisen runoilija Adoniksen näkemyksiä Yle Areena. Yleisradio. Viitattu 12.9.2014.
  5. Jaakko Hämeen-Anttila, Esipuhe teoksessa Tomun taikuri sivu 15