Adolphe Granier de Cassagnac

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adolphe Granier de Cassagnac

Adolphe Bernard Granier de Cassagnac (12. elokuuta 1806 Avéron-Bergelle31. tammikuuta 1880) oli ranskalainen lehtimies, poliitikko, historioitsija ja Paul Adolphe Marie Prosper Granier de Cassagnacin isä.

Granier de Cassagnac aloitti lehtimiehenä Victor Hugon suojassa kirjallisuuden kriitikkona, mutta kääntyi poliittisen journalismin puolelle. 1840-luvulla hän oli toimittajana monessa lehdessä, kuten L'epoque, Le pays ja L'ordre. Hän oli jyrkästi konservatiivinen. Alkuun hän oli poliittiselta kannaltaan orléanisti ja prinssi Louis Napoleonin vastustaja, mutta vuoden 1848 jälkeen hän liittyi prinssin puolelle ja kääntyi keisarikunnan puolustajaksi. Granier de Cassagnac oli jäsen lainsäätävässä parlamentissa 1852–1870. Vuosina 1876 ja 1877 hänen valittiin kamariin bonapartistina.[1]

Vuonna 1838 Granier de Cassagnac julkaisi teoksen Histoire des classes ouvrières et des classes bourgeoises, jonka mukaan proletaarit olivat ali-ihmisiä ja lähtökohtaisesti erilaisia kuin porvarit.[2] Hänet lasketaan toisen luokan historioitsijaksi, mutta kuitenkin François Guizotin seuraajaksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svensk uppslagsbok, 5 (1930)
  2. Liedman, Sven-Eric: I skuggan av framtiden (1999), s. 177.
  3. Klinge, Matti: Idyll och hot (2000), s. 242.