Adolf Joffe
Adolf Abramovitš Joffe (ven. Адо́льф Абра́мович Ио́ффе, 22. lokakuuta 1883 Simferopol – 17. marraskuuta 1927 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiomies.
Adolf Joffe syntyi kauppiasperheeseen. Hän opiskeli Berliinin yliopiston lääketieteellisessä ja Zürichin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Joffe liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen 1890-luvun lopussa, kuului menševikkeihin, työskenteli ulkomailla Lev Trotskin kanssa ja oli karkotettuna Siperiassa.[1]
Vuonna 1917 Joffe liittyi bolševikkipuolueeseen ja toimi Pietarin neuvoston, Venäjän toimeenpanevan keskuskomitean ja Pietarin sotilaallisen vallankumouskomitean jäsenenä. Hänet valittiin myös Perustuslakia säätävän kokouksen edustajaksi.[2]
Vuonna 1918 Joffe osallistui Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin ja toimi Neuvosto-Venäjän suurlähettiläänä Berliinissä. Vuonna 1919 hän oli Ukrainan maanpuolustusneuvoston jäsen ja valtionkontrollin kansankomissaari. Vuonna 1920 hän osallistui Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa käytyihin rauhanneuvotteluihin. Vuonna 1921 Joffe työskenteli Keski-Aasiassa ja myöhemmin suurlähettiläänä Kiinassa ja Itävallassa. Vuosina 1925–1927 hän toimi yhtenä trotskilaisen puolueopposition johtajista.[2] Vakavasti sairaana hän teki itsemurhan.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Polititšeskije dejateli Rossii. 1917 Viitattu 14.1.2011. (venäjäksi)
- ↑ a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija Viitattu 14.1.2011. (venäjäksi)
