Adipiinihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adipiinihappo

Adipic acid structure.png

Tunnisteet
Muut nimet Heksaanidihappo
1,4-Butaanidikarboksyylihappo
CAS-numero 124-04-9
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H10O4
Moolimassa 146.14 g/mol
Ulkomuoto Hajutonta, väritöntä, kiteistä
jauhetta
Sulamispiste 152 °C (425 K)
Kiehumispiste 338 °C (611 K)
Tiheys 1,36 g/cm3
Liukoisuus veteen 1,4 g/100 ml (15 °C)

Adipiinihappo on kaksi­emäksinen karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo, joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, hajutonta, väritöntä, kiteistä jauhetta. Sen kemiallinen kaava on C6H10O4 ja rakennekaava HOOC(CH2)4COOH. Adipiinihaposta käytetään myös nimityksiä heksaanidihappo ja 1,4-butaanidikarboksyylihappo.

Adipiinihapon moolimassa on 146,14 g/mol, sulamispiste 152 °C, kiehumispiste 338 °C, suhteellinen tiheys 1,36 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 196 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 422 °C ja CAS-numero 124-04-9. Adipiinihapon liukoisuus veteen (15 °C) on 1,4 g/100 ml.

Adipiinihappoa käytetään muovien, tekokuitujen (etenkin nailon 66:n valmistukseen), pehmittimien ja hajusteiden valmistukseen. Ainetta käytetään elintarvikkeissa E-koodilla E355 happamuudensäätöaineena. Elintarvikkeissa adipiinihappo vahvistaa hapettumisenestoaineiden vaikutusta. Sitä saa käyttää vain joihinkin jälkiruokiin, kuten kakkujen täytteisiin ja koristeisiin sekä juomajauheisiin. Adipiinihapon enimmäismäärärajoitus eli ADI-arvo on 5 mg/kg/vrk.

Adipiinihappo on luonnossa esiintyvä orgaaninen happo ja sitä on mm. punajuurimehussa. Adipiinihappoa valmistetaan myös kemiallisesti.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aine hajoaa kuumentuessaan, jolloin muodostuu valeriaanahapon (C5H10O2 / CH3(CH2)3COOH) ja muiden aineiden myrkyllisiä ja syövyttäviä höyryjä.

Adipiinihappo ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Toistuva tai pitkäaikainen hengitysteitse altistuminen voi aiheuttaa astman.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]