Additiivinen funktio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lukuteoriassa additiivisena pidetään sellaista lukuteoreettista funktiota , jolle on voimassa

, kun ja ovat keskenään jaottomia eli kun .

Additiivinen funktio on täydellisesti additiivinen, jos

kaikilla luonnollisilla luvuilla .

Koska tarkastellaan lukuteoreettisia funktioita, niin nollan ei katsota kuuluvan luonnollisten lukujen joukkoon.

Esimerkkejä additiivisista funktioista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nollafunktio on täydellisesti additiivinen, sillä
kaikilla luonnollisilla luvuilla .
  • Luonnollisen luvun erilaisten alkutekijöiden lukumäärän ilmoittava funktio on additiivinen, sillä keskenään jaottomilla luvuilla ei ole yhteisiä alkutekijöitä. Keskenään jaottomien lukujen tulolla on siis täsmälleen niin monta erilaista alkutekijää, kuin näillä luvuilla on yhteensä.
  • Luonnollisen luvun kaikkien alkutekijöiden lukumäärän ilmoittava funktio on täydellisesti additiivinen, sillä kahden luvun tulolla on täsmälleen ne alkutekijät, jotka näillä kahdella luvulla yhdessä on.

Eräs ei-vakio esimerkki asiasta on logaritmifunktio, sillä .[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Additive Function from Wolfram MathWorld mathworld.wolfram.com. Viitattu 2.9.2014.
  • Matti Jutila & Iiro Honkala: Lukuteoria Syksy 2007. Turun yliopisto. Viitattu 8. tammikuuta 2008.
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.