Adaptiivinen maisema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adaptiivinen maisema yhden geenin mukaan katsottuna. Evoluutio pyrkii viemään populaatiota kohdi adaptiivisen maiseman huippua.

Adaptiivinen maisema on ajatus siitä, että eri geenien yhdistelmät koostavat ikään kuin kartan. Jos geeniyhdistelmä auttaa eliötä sopeutumaan hyvin ympäristöönsä, säilymään hengissä siinä ja tuottamaan jälkeläisiä, geeniyhdistelmä on adaptiivisessa kartassa korkealla. Jos geeniyhdistelmä on eliön kannalta huono, se on adaptiivisessa kartassa matalalla.

Monien lajien ekologiset lokerot ovat adaptiivisen maiseman huippuja. Yhdensuuntaisevoluutio liittyy lajien sopeutumiseen ympäristöön. Voidaan ajatella, että tavallinen hyppyrotta ja pussihyppyrotta ovat samoissa adaptiivisen maiseman paikoissa, vaikka ovatkin alkujaan hyvin eri tyyppisiä nisäkkäitä. Pienikokoiselle hyönteissyöjälle ja suurikokoiselle pedolle on laadittava erilainen adaptiivinen maisema. Ympäristönmuutos muuttaa adaptiivista maisemaa. Käytännössä adaptiiviset maisemat ovat hyvin moniulotteisia, koska eliöissä on lukuisia geenejä. Näin niitä on vaikea visualisoida.

Adaptiivisessa maisemassa on monia kaukana toisistaan olevia huippuja. Lajien kehityksen uskotaan olevan siirtymistä taspainotilasta toiselle. Uskotaan, että vain suhteellisen pienet populaatiot voivat vaihtaa paikkaa adaptiivisen maiseman huipulta toiselle[1]. Adaptiivisen maiseman ja vaihtuvien taspainotilojen ajatuksen toi Sewall Wright vuonna 1932.

Oletetaan esimerkiksi, että on savanni, jossa kirahvit elävät syömällä puiden lehtiä. Pitkäkaulainen ja pitkäjalkainen kirahvi ylettyy syömään parhaiten puiden lehtiä, ja pysyy parhaiten hengissä, ja tuottaa parhaiten jälkeläisiä. Näin sen kelpoisuus eli sopeutuneisuus ympäristöönsä on suuri. Esimerkissämme kirahvilla on pitkäkaulaisuutta säätelevä geeni ja pitkäjalkaisuutta säätelevä geeni. Adaptiivinen huippu (tai toisessa tarkastelussa laakso) on pitkäkaulaisen, pitkäjalkaisen kirahvin kohdalla. Hyvin lyhytkaulainen kirahvi ei pärjää savannilla ja kuolee pian sukupuuttoon. Mutta tässä geenitarkastelussa on kolmaskin tekijä: jos kirahvi on hyvin suuri, se on vaarassa kuolla nälkään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]