Ada
Wikipedia
| Paradigma | olio, proseduraalinen |
| Tyypitys | vahva, staattinen |
| Yleinen suoritusmalli | - |
| Muistinhallinta | - |
| Julkaistu | 1983 |
| Kehittäjä | - |
| Viimeisin vakaa versio | Ada 2005 |
| Viimeisin julkaisupäivä | 2005 |
| Viimeisin kehitysversio | - |
| Merkittävimmät toteutukset | GNAT |
| Vaikutteet | |
| Vaikuttanut | |
| Murteet | Ada 83, Ada 95, Ada 2005, SPARK |
| Käyttöjärjestelmä | alustariippumaton |
| WWW-sivut | |
| Uutisryhmä | comp.lang.ada |
|
(muokkaa) |
|
Ada on ohjelmointikieli, jonka kehitystyön Yhdysvaltain puolustusministeriö aloitti vuonna 1974. Puolustusministeriö rahoitti uuden ohjelmointikielen kehitystyön, minkä seurauksena Ada-kieli standardoitiin vuonna 1983. Alkuperäisestä Ada-kielestä käytetään nykyisin nimeä Ada-83. Ada-83:n määrittely muutettiin ISO-standardiksi ISO 8652 vuonna 1987. Ada on nimetty Ada Lovelacen mukaan, jota pidetään ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana.
Päivitetyn kieliversion kehitystyö alkoi vuonna 1988, ja ensimmäinen versio uuden kielen vaatimuksiksi julkaistiin vuonna 1990. Lopullinen versio uudesta standardista julkaisiin helmikuussa 1995, joten nykyisin käytössä olevasta kielen versiosta käytetään nimitystä Ada 95. Ada 95 on ensimmäinen ISO-standardoitu oliokieli. Se on määritetty ISO-standardissa ISO/IEC 8652:1995(E). Useista muista ohjelmointikielistä poiketen Ada-kielen standardi on saatavilla ilmaiseksi. Uusi versio standardista on parhaillaan työn alla, Ada 200Y -kieleen on lisätty mm. Java-kielestä tutut rajapintaluokat sekä geneeriset säiliöluokat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ada 95:n ominaisuudet
Eräs tärkeimmistä Ada 95:n suunnitteluperiaatteista oli ylläpidettävyys. Kielen syntaksi on suunniteltu helppolukuiseksi ja selkeäksi, koska varsinkin suurten ohjelmistojen kohdalla lähdekoodia luetaan huomattavasti useammin kuin kirjoitetaan.
Muita Ada 95:n peruskieleen sisältyviä ominaisuuksia:
- vahva tyypitys
- keskeytysten käsittely
- tuki olio-ohjelmoinnille
- kielessä määritelty tuki rinnakkaisuudelle
- geneeriset tyypit
- helppo liitettävyys C-, Cobol- ja Fortran-koodiin
- tuki laitteistoläheiselle ohjelmoinnille
Ada-kieltä käytetään pääasiallisesti ilmailuun, avaruuteen tai lääkinnällisiin laitteisiin tarkoitetuissa ohjelmistoissa, joissa suuri luotettavuus on ehdottoman tärkeää.
[muokkaa] Esimerkkiohjelma
Yleinen esimerkki ohjelmointikielen syntaksista on Hello World -ohjelma:
with Ada.Text_IO; use Ada.Text_IO;
procedure Hello_World is
begin
Put_Line("Hello World!");
end Hello_World;
Ohjelman alun with-lauseella kerrotaan kääntäjälle Hello_Worldin käyttävän Ada.Text_IO-pakkausta (package). Pakkauksessa määritellyt proseduurit ja funktiot tuodaan näkyviin use-lauseella. Varsinaisen Hello_World-ohjelman runko on avainsanojen begin ja end välissä.
Ada ei ota kantaa avainsanojen eikä tunnisteiden kirjainkokoon. Näin ollen toinen rivi voitaisiin kirjoittaa myös muodossa
PROCEDURE HELLO_WORLD IS
ilman muutosta ohjelman toimintaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- (englanniksi) Laaja wiki-artikkeli Ada-kielestä
- (englanniksi) Ada Reference Manual ISO/IEC 8652:1995(E)
- (englanniksi) Ada 95 Quality and Style Guide
- (englanniksi) Alkuperäinen kielen määrittely, ns. Steelman-raportti
[muokkaa] Ada-kääntäjiä
| Yleisimmät ohjelmointikielet (luettelo) | |||
|
Tuotantokäytössä: Ada | APL | AWK | Assembly | C | C++ | C# | COBOL | Delphi | Eiffel | Fortran | Java | JavaScript | Lua | Lisp | Objective-C | Pascal | Perl | PHP | PostScript | Python | Ruby | Smalltalk | TCL | Visual Basic
|
