Achille Lauron kaappaus
| Achille Lauron kaappaus | |
|---|---|
 |
|
| Paikka |
 Egyptin rannikko, Välimeri |
| Kohde | MS Achille Lauro-risteilyalus, |
| Ajankohta | 7.–9. lokakuuta 1985 |
| Iskutyyppi | aseellinen hyökkäys, panttivankidraama, |
| Kuolleita | 1 |
| Epäilty/epäillyt | Palestiinan vapautusrintama |
Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintaman PLO:n alajärjestöön Palestiinan vapautusrintamaan kuulunutta terroristia kaappasi italialaisen risteilyaluksen Achille Lauron Egyptin rannikolla. Alus oli tuolloin Egyptin aluevesillä matkalla Aleksandriasta Port Saidiin.
Kaappauksen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaapparit ryhtyivät toimeen Aleksandrian ja Port Saidin välisellä matkalla Egyptissä. Kaappaushetkellä noin 600 matkustajaa oli nähtävyyskierroksella Aleksandriassa. Kun terroristit olivat saaneen laivan hallintaansa, PLP ilmoitti vaativansa 50 Israelin vankilassa olleen vangin vapautusta. Muussa tapauksessa terroristit uhkasivat tappaa kaikki matkustajat (joita oli matkalla aluksi 746) ja räjäyttää laivan. Useat matkustajat olivat Yhdysvalloista, Italiasta, Länsi-Saksasta ja Itävallasta. Matkustajien lisäksi laivalla oli 331 hengen miehistö.
Italia kieltäytyi neuvottelemasta kaapparien kanssa. Italian puolustusministeriö sanoi olevansa valmiina, jos italialaisille matkustajille tapahtuisi jotain. Italia lähetti erikoisjoukkoja kaikkiin Italian satamiin siltä varalta, että laiva sattuisi tulemaan Italian aluevesille.
Neuvottelujen ollessa käynnissä Achille Lauro matkasi kohti Kyprosta. Kaapparit määräsivät aluksen purjehtimaan Tartusin satamaan Syyriaan. Kaappaajat vaativat 50 palestiinalaista vapautettaviksi Israelin vankiloista.
Kun Syyrian hallitus ei sallinut aluksen saapuvan sen satamaan, kaappaajat tappoivat amerikkalaisen matkustajan, Leon Klinghofferin. Syynä pyörätuolissa olleen Klinghofferin murhaan oli hänen juutalaisuutensa. Hänen ruumiinsa heitettiin laidan yli. Teloituksen jälkeen laiva suuntasi takaisin kohti Port Saidia.
Tämän jälkeen PLO:n johtaja Jasser Arafat sanoutui irti kaappauksesta ja PLO piti kaappareita mielipuolina. Myöhemmin tuli ilmi, että PLO oli kaappauksen takana tai tiesi siitä. lähde? Lokakuun 9. päivänä kaappaajat luopuivat Achille Lauron piirityksestä ja antautuivat Egyptin viranomaisille. Heidät vietiin El Mazanin lentoasemalle Kairon ulkopuolelle, jossa heidän oli tarkoitus lentää Tunisiin. Kun kone nousi ilmaan ja oli lentämässä Sisilian yläpuolella, yhdysvaltalaiselta lentotukialus USS Saratogalta nousi seitsemän F-14-hävittäjää, jotka pakottivat koneen laskeutumaan Naton Sigonellan lentokentälle Sisiliaan.[1] Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli henkilökohtaisesti määrännyt koneet ilmaan.
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimenpide johti diplomaattiseen selkkaukseen Yhdysvaltain ja Egyptin välille. Myös Italian ja Yhdysvaltain välit huononivat, kun Italia päästi kahden kaapparista Abu Abbasin ja Ali Zideinen, jotka olivat mukana koneessa. PLO:n miehet matkustivat Jugoslaviaan. Myöhemmin tuli lisätietoa, että Arafat oli mukana kaappauksessa.lähde?
Tapaus johti Italiassa hallituskriisiin ja sosialistinen pääministeri Bettino Craxi erosi 17. lokakuuta. Koko kaappaus tuomittiin maailmalla, ja Yhdysvallat puolusteli Israelia.
Yhdysvaltalainen säveltäjä John Adams on säveltänyt aiheesta oopperan Klinghofferin kuolema.
Oikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myöhemmin PLO haastettiin oikeuteen osuudesta Klinghofferin murhaan. Haaste peruttiin PLO:n maksaessa määrittelemättömän korvaussumman Klinghofferin tyttärille, joista suuri osa käytettiin Leon and Marilyn Klinghoffer Memorial Foundation -säätiön perustamiseen ja toimintaan. Säätiö ajaa terrorisminvastaista lainsäädäntöä ja rahoittaa päämääriänsä tukevaa koulutusta.[2]
Kaappareiden kohtalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bassam al-Asker pääsi ehdonalaiseen 1991. Hän kuoli 21. helmikuuta 2004.
- Ahmad Marrouf al-Assadi katosi ollessaan ehdonalaisessa 1991.
- Youssef al Molqi tuomittiin vankilaan 30 vuodeksi, pakeni Rebibbian vankilasta 16. helmikuuta 1996, Espanjaan, jossa hänet vangittiin ja palautettiin Italiaan.
- Abu Abbas tuomittiin poissa olevana. Vuonna 1996 hän esitti anteeksipyynnön kaappauksesta ja murhasta. Yhdysvallat ja Klinghofferin perhe eivät hyväksyneet anteeksipyyntöä vaan vaativat Abbasia tuomiolle. Yhdysvaltain armeija vangitsi Abbasin Irakissa 2003. Hän kuoli armeijan vankilassa 8. maaliskuuta 2004.
Tapaus elokuvien aiheena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaappauksen pohjalta ovat syntyneet elokuvat Achille Lauron kaappaus (The Hijacking of Achille Lauro, 1989) ja Achille Lauro – kaappaus Välimerellä (Voyage of Terror, 1990).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The 1985 Achille Lauro affair topedge.com. Viitattu 2.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Daphna Berman: Klinghoffer daughters recall personal tragedy at commemoration of terror victims outside Israel Haaretz. Viitattu 23.12.2008. (englanniksi)
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.