Itsevaltius
Wikipedia
| Valtiomuodot |
|---|
|
Tämä artikkeli on osa |
|
| muokkaa |
Itsevaltius eli autokratia on hallitusmuoto, jossa hallitsijan valtaa ei rajoiteta millään tavalla. Hallitsija on myös lain yläpuolella.
Hallitsijan yksinvaltaa on perusteltu usein jumalallisella oikeudella. Näin etenkin Egyptin faaraoiden, Rooman keisareiden, Venäjän tsaarien ja Euroopan kuninkaiden tapauksessa. Itsevaltaisen aseman voi hankkia myös vallankaappauksella, jolloin valtiota usein nimitetään diktatuuriksi.
Euroopassa etenkin 1500- ja 1600-luvuilla esiintynyttä itsevaltaista monarkiutta on kutsuttu absolutismiksi. Absoluuttisen monarkin perikuva, Ranskan Aurinkokuningas (Ludvig XIV) määritti asemansa "valtio olen minä".
Itsevaltiudesta luovuttiin vähitellen etenkin Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen, ja hallitsijan valtaa alkoivat rajoittaa perustuslait.
