Abskissihappo
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Abskissihappo | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | (2Z,4E)-5-[(1S)-1-hydroksi-2,6,6-trimetyyli-4-oksosykloheks-2-en-1-yyli]-3-metyylipenta-2,4-dieenihappo |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC1=CC(=O)CC(C1(C=CC(=CC(=O)O)C)O)(C)C[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C15H20O4 |
| Moolimassa | 264,31 g/mol |
| Sulamispiste | 161–163 °C [2] |
| Tiheys | 1,193 g/cm3 |
Abskissihappo eli ABA on kasvihormoni, joka vanhentaa solukkoja sekä ehkäisee kasvua ja silmujen avautumista. ABA auttaa kasvia selviämään kuivuudesta ja kylmyydestä sekä estää siementen liian aikaista itämistä.[2]
Abskissihapon kemiallinen kaava on C15H20O4, moolimassa 264.32 g/mol ja CAS-numero 14375-45-2.
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abskissihapon rakenne muistuttaa karotenoideja. ABA voi konjugoitua esimerkiksi glukoosiin inaktivoimista ja varastoimista varten. ABA inaktivoituu myös hapettumisen seurauksena. ABA valmistetaan kasvissa isopentenyylipyrofosfaatista. Valmistuksen välituotteina on ksantofyllejä. Valmistus alkaa kasvin plastideissa, mutta loppuu solulimassa.
ABA voidaan määrittää biotesteillä, joissa esimerkiksi seurataan ilmarakojen sulkeutumista, jota ABA aiheuttaa. Määritys voidaan toteuttaa myös immunologisesti tai kaasukromatografian keinoin.
Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ABA lisää eteenin tuottoa, jolloin solukkojen vanheneminen kiihtyy. ABA vanhentaa solukoita myös eteenistä riippumatonta reittiä pitkin.
ABA auttaa kasvia selviämään kuivuudesta. Kuivuudesta kärsivä kasvi tuottaa enemmän ABA:a, joka saa ilmaraot sulkeutumaan ja vähentää täten haihdutusta. ABA hidastaa versojen kasvua, mutta kiihdyttää kasvua juurissa, jolloin kasvi voi hamuta pidemmillä juurillaan vettä syvemmältä. ABA saa siemenissä tuottumaan proteiineja, joilla siemen pärjää kuivuudessa.
ABA auttaa kasvia selviämään myös kylmyydestä aikaansaamalla kylmänkestoa lisäävien proteiinien tuoton soluissa.
ABA pitää siemenet ja silmut lepotilassa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tirri R. ym: Biologian sanakirja. 2001.
- Taiz L. ja Zeiger E.: Plant Physiology (3. painos)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ (+)-Abscisic acid – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 4.8.2015.
- ↑ a b Wilhelm Rademacher & Lutz Brahm: Plant Growth Regulators, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 4.8.2015
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PubChem: Abscisic Acid (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Abscisic acid (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): (S)-Abscisic acid (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Abscisic acid (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): (S)-Abscisic acid (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Abscisic acid (englanniksi)
- ChemBlink: Abscisic acid (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Abscisic-acid (englanniksi)