Abimael Guzmán

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Manuel Rubén Abimael Guzmán Reynoso (s. 3. joulukuuta 1934, Arequipa, Peru) on entinen filosofian professori ja nimellä Loistava polku tunnetun maolaisen sissijärjestön/puolueen johtaja. Guzmán pidätettiin vuonna 1992 ja tuomittiin 13. lokakuuta 2006 elinkautiseen vankeuteen terrorismista. Guzmán tunnetaan myös salanimellä presidentti Gonzalo.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guzmán on kotoisin Etelä-Perusta, Arequipasta, joka sijaitsee noin 1000 kilometria etelään Limasta. Hän on menestyneen kauppiaan avioton lapsi. Guzmánin äiti kuoli hänen ollessaan viisivuotias. Hän asui aluksi äidin perheen luona ja myöhemmin isänsä ja tämän vaimon luona. 19-vuotiaana hän meni opiskelemaan San Agustínin kansalliseen yliopistoon Arequipassa.

Guzmán suoritti tutkinnon filosofiassa ja oikeustieteessä. Hänen lopputyönsä olivat Kantilainen teoria avaruudesta ja Porvarillinen demokraattinen valtio. Vuonna 1962 Guzmán palkattiin San Cristóbal de Huamangan kansallisen yliopiston filosofian professoriksi. Yliopiston rehtorina oli antropologian tohtori Efraín Morote Best, jonka kannustuksesta Guzmán opiskeli alkuperäisväestön puhumaa ketsuaa ja liittyi poliittisiin piireihin. Hän vieraili Kiinassa 1965. Toimittuaan yliopiston henkilöstöpäällikkönä hän erosi 1970-luvun puolivälissä ja meni maan alle.

Toiminta yliopistopiireissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla Perun kommunistinen puolue hajosi ideologisista ja henkilöistä johtuvista syistä. Guzmán nousi maolaisen linjan johtoon neuvostomielisten suunnattua toisaalle. Hän otti salanimen presidentti Gonzalo ja alkoi kannustaa talonpoikien vallankumousta maolaisen mallin mukaan. Hänen seuraajansa julistivat Guzmánin kommunismin neljänneksi miekaksi (Marxin, Leninin ja Maon jälkeen). Guzmán vastusti Pohjois-Amerikan imperialismin lisäksi myös Neuvostoliiton "sosiaali-imperialismia".

Sissiliikkeessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loistava polku vaikutti aluksi lähinnä yliopistopiireissä. 1970-luvulla se muuttui sissiliikkeeksi, aluksi Ayacuchon alueella. Toukokuussa 1980 ryhmä aloitti sodan hallitusta vastaa polttamalla vaaliuurnia häiritäkseen ensimmäisiä vapaita vaaleja sitten vuoden 1964. Liike sai kannatusta ja hallitsi laajoja alueita maaseudulla ja teki hyökkäyksiä jopa Liman lähellä. Se hyökkäsi paitsi valtion sotilaita, poliiseja ja muita työntekijöitä vastaan, myös muita vasemmistolaisia sissiliikkeitä, kuten Movimiento Revolucionario Túpac Amarua vastaan. Perun totuuskomissio laski sisällissodassa kuolleen 69 280 ihmistä, joista loistava polku oli vastuussa 12 561:stä.

Loistava polku piti Abimael Guzmánin kirjoituksia Gonzalon ajatuksina, uutena marxismi-leninismi-Mao Zedongin ajatuksille pohjautuvana teoriana. Vuonna 1989 hän julisti että loistava polku oli edennyt sissisodasta liikkeiden sotaan (guerra de movimientos). Tämä oli hänen mukaansa askel kohti strategista tasapainoa, joka johtaisi vanhan järjestyksen kaatumiseen. Kun tämä tapahtuisi loistava polku siirtyisi strategiseen hyökkäykseen.

Hallituksen operaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 presidentti Alberto Fujimorin ensimmäisellä kaudella Perun terrorismin vastainen direktoraatti (DINCOTE) alkoi varjostaa muutamia asuntoja Limassa, joita se uskoi terroristien käyttävän. Agentit tutkivat säännöllisesti erään balettikouluna käytetyn ylemmän keskiluokan talon roska-astiat Surcossa, ja huomasivat pian että asunnosta tuli enemmän jätettä kuin siinä asuva yksi henkilö, tanssinopettaja Maritza Garrido Lecca tuottaisi. Roskista löytyi myös psoriasiksen hoitoon käytettyjä voideputkiloita, ja Guzmánin tiedettiin kärsivät siitä. Erikoisjoukko ratsasi talon 12. syyskuuta 1992 ja löysi sieltä Guzmánin ja kahdeksan muuta hänen ryhmäänsä kuuluvaa henkilöä.

Operaation yhteydessä poliisi sai haltuunsa Guzmánin tietokoneen, jossa oli tarkat tiedot kaikista sissijoukoista ja niiden aseista ja tukikohdista. Tietokannan mukaan vuonna 1990 Loistavalla polulla oli 23 430 jäsentä, 235 revolveria ja 500 kivääriä.

Oikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus yritti esittää Guzmánin psykopaattina ja tavallisena rikollisena ja julkaisi hänestä kuvia häkissä vankilavaatteissa. Hän pysyi kuitenkin vihamielisen lehdistön edessä uhmakkaana ja piti vallankumouspuheita. Hän kärsii myös pigmenttihäiriöstä ja pitää aina aurinkolaseja.

Guzmán tuomittiin naamioidun sotilastuomioistuimen edessä kolmen päivän oikeudenkäynnissä elinikäiseen vankeuteen ja vietiin San Lorenzon saaren sotilastukikohtaan Callaossa Liman edustalla, jossa hän on tänäkin päivänä. Hän neuvotteli luultavasti hallituksen kanssa saadakseen etuuksia ja esiintyi 1993 useita kertoja televisiossa ja "teki rauhan" hallituksen kanssa.

Toisenlainen tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisenlaisen teorian Loistavasta Polusta esittää Andreo Matias (Washington Huaracha) kirjassaan "CIA, Sendero Luminoso, Guerra Politica, Lima 1987". Hänen mukaansa terroristitoiminta ja matalan intensiteetin konflikti peitettyine operaatioineen on ollut länsimaiden tiedustelupalvelujen epätavanomaista sodankäyntiä. 3000 perulaista sotilasta oli koulutettu Panaman kanavan School of Americassa counterinsurgency sodankäyntiä varten. Terroritoiminta tuli tarpeettomaksi kun presidentti Fujimori suoritti sotilasvallankaappauksen huhtikuussa 1992. Maan kansallismielinen ja osin sosialistinen vuoden 1979 perustuslaki kumottiin. Ylikansallisten toimijoiden tarpeisiin laadittiin uusi neoliberaalinen perustuslaki. Maan luonnonrikkaudet ja suuri osa taloudellisesta toimeliaisuudesta palautettiin ulkomaisille toimijoille. Abimael Guzman , Loistavan Polun johtaja on "vangittuna" yhdessä Fujimorin aikuisen tiedustelupäällikön Vladimir Montesinoksen kanssa Laivaston tukikohdassa Callaon satama- kaupungissa. Montesinos värvättiin CIA:n agentiksi jo 1960-luvulla.

Jälkiarvio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guzmánin oikeudenkäynti tuomittiin Fujimorin kauden jälkeen perustuslain vastaiseksi. Uusi oikeudenkäynti aloitettiin 5. marraskuuta 2004. Tuomarit eivät saaneet Guzmánia hillityksi, vaan hän häiritsi istuntoa iskulauseillaan. Heitä syytettiin liiallisesta hellämielisyydestä. Kaksi tuomaria erosi ja oikeudenkäynti keskeeytyi. Guzmánin kolmas oikeudenkäynti aloitettiin syyskuussa 2005 suljetuin ovin. Lokakuussa 2006 oikeus tuomitsi Guzmánin elinkaudeksi vankeuteen terrorismista, murhasta ja muista rikoksista.[1]

Guzmánin poliittiset ideat on koottu kirjaan: Guerra popular en el Perú. El Pensamiento Gonzalo. Mielenkiintoista on, että Loistavan Polun tiedotustoimintaa hoidetaan Berkeleystä (California), New Yorkista, Brysselistä ja Kööpenhaminasta käsin. www.solrojo.org

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]