Abdiqadir Osman Hussein
| Abdiqadir Osman Hussein | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. elokuuta 1974 Mogadishu, Somalia |
Abdiqadir Osman Hussein (s. 18. elokuuta 1974 Mogadishu, Somalia[1]) on somalialaissyntyinen mies[2], joka vietti Suomessa yli 19 vuotta vankilassa murhasta[3], raiskauksesta[4][5][6] ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.[4][5][6] Hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen syyskuussa 2016, mutta otettiin heti säilöön.[7][8] Hänet karkotettiin Suomesta maaliskuussa 2017.[9]
Abdiqadir Hussein saapui Suomeen pakolaisena Somaliasta 1990-luvun alussa. Suomeen tullessaan hän sanoi olevansa Somalian entisen puolustusministerin sukulainen ja joutuneensa sen vuoksi vainotuksi kotimaassaan. Myöhemmin hän kuitenkin perui kertomuksensa.[10]
Tekemänsä murhan aikaan Hussein ei ollut poliisin antamien tietojen mukaan Suomen kansalainen.[11] Hän tuli Suomeen vuonna 1990 Neuvostoliiton kautta[4] ja oli oleskellut Suomessa pakolaisstatuksella.[11] Hänen viimeisin oleskelulupansa päättyi toukokuussa 1994, eikä hänelle sen jälkeen ole myönnetty uutta oleskelulupaa.[12] Alibi-lehden 3/2008 mukaan Hussein on toiminut ennen Suomeen tuloaan sotilaana.[6] Murhatuomion aikoihin Husseinilla oli suomalainen vaimo ja kaksi lasta.[3]
Rikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abdiqadir Hussein sai ensimmäisen tuomionsa 1993, jolloin hän puukolla uhaten raiskasi Tampereella alaikäisen, 13-vuotiaan tytön. Hänet tuomittiin väkisinmakaamisesta ja lapseen kohdistuneesta haureudesta kahdeksi vuodeksi kymmeneksi kuukaudeksi vankeusrangaistukseen.[5]
Hussein vapautui syksyllä 1995. Vapautumisesta ehti kulua kaksi kuukautta, kun Hussein murhasi 10. marraskuuta 1995 tamperelaisen niin ikään alaikäisen 15-vuotiaan Tuuli Maria Ikosen Tampereen Aitovuorentiellä.[3] Oikeus katsoi DNA-tutkimuksen ja rikospaikalla tehtyjen tutkimusten osoittavan syyllisyyden. Silloinen Tampereen käräjäoikeus tuomitsi Husseinin keväällä 1996 murhasta elinkautiseen vankeuteen todistajanlausunnon perusteella. Mielentilatutkimuksen mukaan Hussein toimi täydessä ymmärryksessä.[3] Husseinia avusti oikeudenkäynnissä oikeustieteen lisensiaatti, entinen kansanedustaja Vesa Laukkanen.[10]
Husseinin oman kertomuksen mukaan hän oli joutunut paikalle sattumalta erehdyksessä ja rientänyt auttamaan Ikosta tämän avunhuudot kuultuaan. Puolustus ei pitänyt näyttöä riittävänä, koska esimerkiksi tapahtuman ainoa todistaja ei tunnistanut Husseinia samaksi mieheksi, joka juoksi metsään tapahtuman jälkeen. Hussein kiisti käräjäoikeudessa loppuun asti syyllisyytensä.[3] Turun hovioikeudessa Hussein kuitenkin myönsi teon, mutta vetosi olleensa rikoksentekohetkellä täyttä ymmärrystä vailla. Hovioikeus ei muuttanut Tampereen käräjäoikeuden päätöstä miltään osin.[2]
Hussein päästettiin kesäkuussa 2005 kolmen tunnin vartioimattomalle lomalle, jonka aikana hän käytti seksuaalisesti hyväksi lasta.[4][13] Hussein tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä yhdeksi vuodeksi kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen. Hänet määrättiin maksamaan uhrille henkisistä kärsimyksistä 3 500 euroa sekä kivusta ja särystä 700 euroa.[5]
Hussein pahoinpiteli helmikuussa 2016 Turun vankilan kuntosalilla Ramin Azimin, joka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen 17-vuotiaan lenkkeilijätytön törkeästä raiskauksesta ja murhasta Ulvilassa. Oikeudenkäynti tästä tapauksesta pidettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa pari viikkoa Husseinin vapautumisen jälkeen.[14][8] Syyskuun 2016 lopussa käräjäoikeus langetti Husseinille pahoinpitelystä 300 euron sakot sekä velvoitti tämän maksamaan Azimille 300 euroa korvausta kivusta ja särystä. Azimin mukaan pahoinpitelyn motiivina oli Husseinin luulo siitä, että Azimi oli puhunut hänestä "selän takana". Hussein itse väitti toimineensa hätävarjelutilanteessa, mutta oikeus ei uskonut häntä. Tapauksen todisteena käytettiin Turun vankilan kuntosalin valvontakameranauhaa.[15][16]
Vapautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin hovioikeus päätti 24. huhtikuuta 2015, että Hussein pääsee elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen syyskuussa 2016. Rikosseuraamuslaitos, Turun vankila ja Psykiatrinen vankisairaala olivat vastustaneet vapauttamista, mutta hovioikeus katsoi, että Husseinin vankeudessa viettämät 19 vuotta ja 6 kuukautta ylittivät ”olennaisesti elinkautisen vankeusrangaistuksen 12 vuoden vähimmäisajan”. Hovioikeus piti myös Husseinin opiskelua ja päihteettömyyttä vapautta puoltavina seikkoina.[7]
Hovioikeuden vapautuspäätös herätti julkista keskustelua. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi hovioikeuden ottaneen suuren riskin vapauttaessaan Husseinin vastoin Rikosseuraamuslaitoksen ja Psykiatrisen vankisairaalan yhteistä kantaa.[17] Psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikön ylilääkäri Alo Jüriloo katsoi hovioikeuden perustelujen olleen "vähän heikkoja".[18] Adressit.com-sivustolle perustettiin adressi, missä vaadittiin Husseinin karkottamista.[19]
Rikosseuraamuslaitos ilmoitti 12. toukokuuta 2015 hakevansa korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Helsingin hovioikeuden tekemästä päätöksestä vapauttaa Hussein ehdonalaiseen.[20] Korkein oikeus hylkäsi valituslupa-anomuksen lokakuussa 2015.[21]
Maahanmuuttoviraston edeltäjä, Ulkomaalaisvirasto oli jo syyskuussa 2001 tehnyt päätöksen Husseinin karkottamisesta tuomion kärsimisen jälkeen.[1]
Hussein vapautui Turun vankilasta 1. syyskuuta 2016, mutta hänet otettiin samana päivänä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöksellä säilöön. Puoli vuotta kestäneen säilöönoton aikana Hussein vaatii useasti Etelä-Karjalan käräjäoikeutta vapauttamaan hänet Joutsenon säilöönottoyksiköstä. Hän piti Somaliaa vaarallisena maana ja kertoi, että hänellä ei "ole Somaliassa mitään". Hän vetosi vapautusperusteluissaan myös Somalian kuivuuskriisiin. Hussein vaikeutti karkotustaan myös kieltäytymällä passikuvan otosta sekä kieltäytymällä antamasta poliisille tietoja sukulaisistaan ja klaanistaan. Kuitenkin maaliskuussa 2017 Helsingin poliisilaitos tiedotti laittaneensa karkotuksen täytäntöön yhteistyössä Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen kanssa.[8][22] [23] [24][25]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Murhaajaraiskaaja ei sittenkään vapaalle jalalle Suomessa? MTV. 7.5.2015. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ a b Hovioikeus ei muuttanut somalimiehen murhatuomiota. Helsingin Sanomat, 21.9.1996.
- ↑ a b c d e Tuuli Ikosen murhaajalle elinkautinen. Helsingin Sanomat, 26.6.1996.
- ↑ a b c d Autio, Sari: Miten Tuulin murhaaja saattoi päästä lomalle?. Ilta-Sanomat, 2.8.2008, s. 50–51 Lopetusmerkki =pois.
- ↑ a b c d Alibi 2/2008, s. 82–83
- ↑ a b c Alibi 3/2008 (kirjoittanut Mika Katajala), s. 76–79
- ↑ a b Kunnas, Risto: Raiskaajamurhaaja pääsemässä vapaaksi Iltalehti. 24.4.2015. Viitattu 24.4.2015.
- ↑ a b c Autio, Sari: Vaaralliseksi luokiteltu murhaajaraiskaaja on otettu säilöön Ilta-Sanomat. 1.9.2016. Arkistoitu 2.9.2016. Viitattu 1.9.2016.
- ↑ Murhaajaraiskaaja karkotettiin Suomesta MTV. 31.3.2017. Arkistoitu 31.3.2017. Viitattu 31.3.2017.
- ↑ a b Jussi Niiranen: Tuuli Ikosen, 15, murhaajalle elinkautinen. Ilta-Sanomat 26.6.1996, s. A8–A9. Helsinki: Sanoma.
- ↑ a b Koulutytön surmasta epäilty vangittiin Tampereella. Helsingin Sanomat, 15.11.1995.
- ↑ Murhaajaraiskaaja yritetään toimittaa Somaliaan mtv.fi. 14.10.2015. Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 15.10.2015.
- ↑ Elinkautisvangin tuomio lomalla tehdystä seksirikoksesta pysyy Iltalehti. 18.7.2008. Viitattu 11.10.2008.
- ↑ Huomenna vapautuvaa murhaajaraiskaajaa epäillään lenkkeilijätytön murhaajan ja raiskaajan pahoinpitelystä Iltasanomat.fi. 31.8.2016 12:38. Arkistoitu 31.8.2016. Viitattu 1.9.2016.
- ↑ Autio, Sari: Murhaajaraiskaajien käsirysystä 300 euron sakot Ilta-Sanomat. 29.9.2016. Arkistoitu 29.9.2016. Viitattu 29.9.2016.
- ↑ Härkönen, Rebekka: Murhaajalle sakkoja toisen murhaajan lyömisestä Turun Sanomat. 29.9.2016. Viitattu 29.9.2016.
- ↑ Asiantuntija murhaajaraiskaajan vapauttamisesta: "Suuri riski" Iltalehti. 25.4.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Saarinen, Markku: Vankisairaalan ylilääkäri hämmästelee murhaajaraiskaajan vapauttamista Iltalehti. 27.4.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Murhaajaraiskaajan karkotuksesta adressi Julkaisu=Iltalehti iltalehti.fi. 26.4.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Raiskaajamurhaaja ei ehkä pääsekään vapaaksi Iltalehti. 12.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Harju, Elli: KKO päätti: Murhaajaraiskaaja pääsee vuoden päästä vapaaksi Iltalehti. 9.10.2015. Viitattu 9.10.2015.
- ↑ Autio, Sari: Murhaajaraiskaaja vastustaa karkotusta Suomesta kaikin keinoin Ilta-Sanomat. 2.3.2017. Viitattu 31.3.2017.
- ↑ Nyman, Juhana: Joutsenon säilöönottoyksikössä istunut murhaaja karkotettiin maasta Etelä-Saimaa. 31.3.2017. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 31.3.2017.
- ↑ Abdiqadir Osman Husseinin maasta karkottamispäätös on pantu täytäntöön Helsingin poliisilaitos. 31.3.2017. Arkistoitu 3.4.2017. Viitattu 31.3.2017.
- ↑ Passi, Minna: 15-vuotiaan murha ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö vankilomalla Helsingin Sanomat. 31.3.2017. Arkistoitu 31.3.2017. Viitattu 31.3.2017. (Archive.org)