Aavikkotaipaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aavikkotaipaani
Fierce Snake-Oxyuranus microlepidotus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Myrkkytarhakäärmeet Elapidae
Suku: Taipaanit Oxyuranus
Laji: microlepidotus
Kaksiosainen nimi
Oxyuranus microlepidotus
(McCoy, 1879)
Levinneisyyskartta
Aavikkotaipaanin levinneisyys
Aavikkotaipaanin levinneisyys
Katso myös
 Commons-logo.svg Aavikkotaipaani Commonsissa
Aavikkotaipaani on talvella väriltään ruskea.
Kesällä aavikkotaipaani on väriltään oliivinvihreä.

Aavikkotaipaani (Oxyuranus microlepidotus) on Australiassa esiintyvä myrkkykäärme. Se on maailman myrkyllisin maalla elävä käärme. Kookkaan yksilön myrkkyvarastot riittävät tappamaan äärimmillään 100 aikuista ihmistä tai 250 000 hiirtä. Käärmettä tavataan Australian sisäosissa. Kuivuneiden jokien pohjat ovat lajin mieleisintä elinympäristöä. Aavikkotaipaani munii kerrallaan 12–20 munaa.

Aavikkotaipaani kasvaa 2–2,5 metrin mittaiseksi. Sen harmaanruskeissa suomuissa on mustat reunat. Yleensä mustassa ja terävässä päässä on suuret silmät. Se on päiväaktiivinen ja hyvin arka. Aavikkotaipaanin ravintoon kuuluvat rotat ja pienet pussieläimet, joita se etsii kuivuneiden uomien pohjahalkeamista.

Käärmeen myrkyllisyydestä ei ollut selvää näyttöä ennen vuotta 1975, jolloin ensimmäinen elävä yksilö saatiin pyydystettyä. On laskettu, että käärme iskee yhdellä puremalla saaliiseensa 44 milligrammaa myrkkyä, mutta on tavattu myös yksilöitä, jotka ruiskuttavat saaliiseensa jopa 110 milligramman annoksia. Kun pistää pienen annoksen aavikkotaipaanin myrkkyä kuppiin, joka sisältää ihmisen verta, veri hyytyy sekunneissa. Terveellä ihmisellä puremasta on 7 tuntia elinaikaa. Hiirellä elinaikaa puremasta ei ole kuin pari sekuntia. Vasta-aineita on kehitelty. Lähes kaikki aavikkotaipaanin puremaksi joutuneet ovat olleet käärmettä tutkimuksissa käsitelleitä herpetologeja. Yksikään oikein hoidettu purema ei ole johtanut ihmisen kuolemaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O'Shea M. & Halliday T., 2009, Matelijat ja sammakkoeläimet, Dorling Kindersley & readme.fi, 256 s.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.