Aavikkoloistokaija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aavikkoloistokaija
Princess Parrot (Buffalo Zoo).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Loistokaijat Polytelis
Laji: alexandrae
Kaksiosainen nimi
Polytelis alexandrae
(Gould, 1863)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Aavikkoloistokaija Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Aavikkoloistokaija Commonsissa

Aavikkoloistokaija (Polytelis alexandrae) on Australian kuivilla seuduilla elävä papukaija.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 45 cm. Koiraan höyhenpuku on hyvin värikäs, vaaleansinisen, ruusunpunaisen, siniharmaan, vihreän ja keltaisen sekoitus. Naaras ja nuori lintu ovat vähemmän värikkäitä. Nokka on korallinpunainen, koivet harmaat ja iiris oranssi.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkoloistokaijat elävät laajalla alueella Australian länsiosan sisämaan aavikkoalueilla. Lajin populaation koko on noin 5 000 aikuista yksilöä. Sen kanta on taantunut elinympäristöjen tuhoutumisen ja vieraspetojen, kuten kissojen ja kettujen takia.

Aavikkoloistokaija on loistokaijaa vähemmän suosittu häkkilintu.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkoloistokaijat vaeltavat kuivien seutujen välillä ja pesivät epäsäännöllisin välein. Ne suosivat hiekkamaiden akasioiden, eukalyptusten ja Casuarina-puiden muodostamia harvoja metsiköitä ja pensaikkoja.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintää tapahtuu syys-tammikuussa. Pesä on tavallisesti vesistön lähellä kasvavan eukalyptuksen kolossa, joskus kaukana vesistöstä kasvavassa Casuarinassa. Yhdessä puussa saattaa olla jopa kymmenen pesää. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita se hautoo keskimäärin 23 päivää. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu pääosin maanpinnan tuntumassa kasvavien heinien ja ruohojen siemenistä, mutta myös hedelmistä, marjoista ja kukista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Polytelis alexandrae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)