Aavikkohuuhkaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aaavikkohuuhkaja
Aavikkohuuhkaja Shizuokassa Japanissa
Aavikkohuuhkaja Shizuokassa Japanissa
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Huuhkajat Bubo
Laji: ascalaphus
Kaksiosainen nimi
Bubo ascalaphus
Savigny, 1809[2]
Levinneisyyskartta
Pharaoh Eagle-Owl.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Aavikkohuuhkaja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Aavikkohuuhkaja Commonsissa

Aavikkohuuhkaja (Bubo ascalaphus) on huuhkajien sukuun kuuluva lintu. Sitä on viime aikoihin asti pidetty huuhkajan alalajina, ja se risteytyy huuhkajan kanssa[3].

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohuuhkajaa tavataan Algeriassa, Tšadissa, Egyptissä, Eritreassa, Irakissa, Israelissa, Jordaniassa, Kuwaitissa, Libyassa, Malissa, Mauritaniassa, Marokossa, Nigeriassa, Omanissa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Senegalissa, Sudanissa, Tunisiassa, Yhdystyneissä arabiemiraateissa ja Länsi-Saharassa.[1]

Populaatio vaikuttaa vakaalta, eikä se ole vaarassa muuttua uhanalaiseksi. Populaation suuruutta ei kuitenkaan ole määritelty.[1]

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohuuhkajalla on kaksi alalajia:[2]

  • Bubo ascalaphus ascalaphus
  • Bubo ascalaphus desertorum

Kivaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohuuhkaja muistuttaa hyvin paljon huuhkajaa, mutta on vaaleampi ja neljänneksen pienempi. Sen ääni on matala laskeva ”vhu”[3].

Sen pituus on 46–50 cm ja paino 1,9–2,3 kg. Alalaji desertorum on yleensä vaaleampi.[3]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohuuhkaja munii 2–4 munaa helmi-maaliskuussa ja hautoo enimmillään 36 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästä seitsemän viikon ikäisinä ja ovat lentokykyisiä kymmenen viikon ikäisinä. Ne itsenäistyvät 26 viikon ikäisinä.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkohuuhkaja syö lähinnä nisäkkäitä ja lintuja, joskus myös matelijoita ja skorpioneja.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c BirdLife International: Bubo ascalaphus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 10.10.2013. (englanniksi)
  2. a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Bubo ascalaphus (TSN 555406) Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  3. a b c d e World Owl Trust, viitattu 6.6.2012 (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]