Aarne Karvo
Aarne Johannes Karvo (5. tammikuuta 1896 Tervola – 22. joulukuuta 1927) oli suomalainen reservinvänrikki. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Matti Aukusti Ollitervo 1. Karvo ja Kaisa Matilda Karvo. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Eveliina Toivosen kanssa.[1][2]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvo kävi kansakoulun ja suoritti yksityisesti viidennen luokan Helsingin suomalaisessa lyseossa vuonna 1922. Hän kävi Reserviupseerikoulu vuosina 1925–1926.[1][2]
Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvo työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 12. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvo saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianvääpeliksi ja joukkueenjohtajaksi 12. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan ja otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, missä hän haavoittui pahasti 28. maaliskuuta 1918.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvo määrättiin sisällissodan jälkeen 20. kesäkuuta 1918 alkaen koulutusaliupseeriksi Kaartin jääkäripataljoonan l. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 12. heinäkuuta 1918 Pioneerikoulutuspataljoonaan, missä hän toimi koulutusaliupseerina ja 3. komppanian vääpelinä. Radiokoulun vääpeliksi hänet siirrettiin 1. lokakuuta 1921, mistä hänet siirrettiin edelleen 1. huhtikuuta 1925 Uudenmaan rykmenttiin, missä hän toimi 1. pataljoonan adjutanttina ja nuorempana upseerina. Karvo kuoli työtapaturmassa Suomenlinnassa 22. joulukuuta 1927. Karvo oli illalla kello 9 aikaan päivystävänä upseerina Suomenlinnan paikalliskomppaniaan kuuluvassa työkomppaniassa. Humalaisten sotilaiden aikaansaama mellakka pakotti hänet poistumaan päivystyshuoneesta ikkunan kautta ja tässä vaiheessa hänen epäkuntoon joutuneessa pistoolissaan ollut viimeinen panos laukesi vahingossa ja luoti meni läpi Karvon pään. Hänet haudattiin Tervolaan.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
- ↑ a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
- ↑ Vakava sotilasmellakka Suomenlinnassa. Työkomppanian miehistö rettelöinyt humalassa, jolloin päivystysupseeri sai surmansa, Helsingin Sanomat, 24.12.1927, nro 349, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|