A-GPS

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Assisted GPS (lyhyesti A-GPS) eli avustettu satelliittipaikannus on matkapuhelimia ja muita matkapuhelimen sisältämiä paikanninlaitteita varten kehitetty GPS-versio, jossa laitteen GPS paikanninta avustetaan matkapuhelinverkon kautta saatavalla tiedolla. A-GPS voi saada avusteen myös esimerkiksi kiihtyvyysantureilta tai lasergyroskoopilta.

AGPS kattaa monenlaisia tekniikoita.

  • Yhdessä tunnetussa GPS-avusteessa luetaan satelliittien lentorata- ja almanakkatiedot matkapuhelinverkkoa hyväksikäyttäen. Lentorata- ja almanakkatiedot voidaan lukea jopa useita vuorokausia etukäteen, minkä vuoksi vastaanottimelle on avusteesta apua vaikka yhteys matkapuhelinverkkoon katkeaisi. Etukäteistieto nopeuttaa laitteen ensimmäisen paikan saantia, sekä varmistaa merkittävästi GPS-vastaanottimen toimintakykyä heikoissa tai nopeasti muuttuvissa vastaanotto-olosuhteissa, kuten esimerkiksi sisätiloissa, rakennusten välissä tai liikkuvan eläimen paikannuksessa.[1] [2] Lentorata- ja almanakkatietojen lukeminen suoraan satelliiteista vaatii hyvänlaatuisen ja katkeamattoman yhteyden satelliittiin useamman kymmenen sekunnin ajaksi. Kun lentorata- ja almanakkatiedot ovat olemassa, nopeutuu ensimmäinen käynnistys (Cold start) huomattavasti. Pitempiaikaisessa käytössä on huomattava, että näkyvät satelliitit painuvat horisontin taakse muutaman tunnin välein. Vastaanottimen on kyettävä lukemaan lentorata- sekä almanakkatiedot uusista horisontin yläpuolelle nousseista satelliiteista. Ilman A-GPS -ominaisuutta hankalissa oloissa tai sisätiloissa oleva vastaanotin voi hukata paikkansa, koska se ei saa luettua satelliiteista lentorata- ja almanakkatietoja, vaikka satelliittien kuuluvuus riittäisikin paikan laskemiseen.
  • Toisessa AGPS-muodossa puhelimen summittainen sijainti määritetään ensin matkapuhelinverkon tai muun verkkopaikannuksen avulla.[3] Verkkopaikannuksen avulla lähimmät satelliitit saadaan selville nopeasti, joten A-GPS lyhentää tarkkaan GPS-paikannukseen kuluvan ajan vajaasta minuutista muutamaan sekuntiin.[3] A-GPS täydentää käsikäyttöisen GPS-vastaanottimen havainnointia keräämällä mittaustietoja tiedetyssä sijainnissa olevalta apuvastaanottimelta.[4]
  • Tunnetaan myös A-GPS -ominaisuus, jossa GPS-vastaanotin lähettää A-GPS -palvelimelle "jatkuvasti" tietoa omasta satelliittinäkymästään, jolloin palvelin voi tarkemmin kohdistaa A-GPS -tietoa tai jopa avustaa paikan laskemisessa.

Yleensä ilman avustettua signaalia GPS-vastaanotin vaatii vähintään neljä näkyvää GPS-satelliittia määrittääkseen paikkansa. Riippuen avusteen tyypistä, A-GPS:n avulla on mahdollista määrittää paikka, vaikka näkyviä satelliitteja olisi vähemmän.lähde?

Vastaanottimien herkkyyden ja toimintanopeuden parantuminen A-GPS:n myötä on johtanut siihen, että jopa sisätiloissa nopeasti toimivia GPS -vastaanottimia on kyetty rakentamaan matkapuhelimiin, joissa on jouduttu tekemään kompromisseja GPS-antennin, virrankulutuksen ja koon suhteen. Samoin A-GPS on auttanut merkittävästi erilaisten henkilö- ja eläinpaikantimien toimintaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Järvinen, Petteri: IT-tietosanakirja. 2. laitoksen 1. painos. Jyväskylä: Docendo Finland Oy, 2003. ISBN 951-846-184-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.u-blox.com/services/index.html
  2. http://www.sirf.com/tutorial.html
  3. a b Järvinen: "IT-tietosanakirja", 2003, s. 17.
  4. Anthony LaMarca ja Eyal de Lara: Location systems: an introduction to the technology behind location awareness, s. 53. Morgan & Claypool Publishers, 2008. ISBN 9781598295818. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.