951 Gaspra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
951 Gaspra
1916 Σ45, (1916 S45)
951 Gaspra.jpg
Löytäminen
Löytäjät G. Neujmin
Löytöaika 30. heinäkuuta 1916
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 2,21 AU
Pienin etäisyys Auringosta 1,83 AU
Suurin etäisyys Auringosta 2,59 AU
Eksentrisyys 0,173
Kiertoaika Auringon ympäri 1200 päivää
3,29 vuotta
Inklinaatio 4,10°
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 12,2 km
(18,2x10,5x8,9) km
Pyörähdysaika 7,04 h
Asteroidiluokka S

951 Gaspra on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Gaspran löysi Grigori Neujmin vuonna 1916. Nimensä asteroidi sai terveyskylpylän Gaspran mukaan.[1]. Ennen nimeämistään kohde tunnettiin tunnuksella 1916 Σ45. Gasprasta tuli ensimmäinen läheltä kuvattu pikkuplaneetta, kun Jupiterin luokse matkannut Galileo-luotain lensi sen ohi 29. lokakuuta vuonna 1991. Gaspran uskotaan olevan törmäyksessä suuremmasta kohteesta irronnut kappale.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schilling Govert: What's Dvorak doing on Mercury? 17.12.1994. New Scientist. Viitattu 5.4.2014. (englanniksi)
Kuvassa on esitettynä Gaspran, Idan, Eroksen, Vestan, Cereksen ja Marsin kokovertailu, jossa Gaspra, Ida ja Eros on näytetty myös suurennettuina. Mittayksiköt ovat maileja.
Galileo-luotaimen ottama kuvasarja Gasprasta. Luotain on kuvannut Gaspraa eri suunnista pikkuplaneetan pyöriessä akselinsa ympäri. Gaspra näkyy myös myöhemmin otetuissa kuvissa suurempana, sillä luotaimen ja pikkuplaneetan välimatka pienenee kuvien oton välillä.
Edeltäjä:
950 Ahrensa
Luettelo pikkuplaneetoista Seuraaja:
952 Caia
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.