803 Naval Air Squadron

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
803 Naval Air Squadron
803 Naval Air Sqn emblem.jpg
Laivueen tunnus
Toiminnassa 1932-1937
1938-1969
Valtio Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Puolustushaarat Laivasto
Aselajit ilmavoimat
Rooli hävittäjälaivue
Osa joukkoa Fleet Air Arm
Koko laivue
Motto Cave Punctum (varo pistintä)
Sodat ja taistelut Pohjanmeri 1939
Norja 1940
Libya 1940-1941
Matapan 1941
Kreeta 1941
Välimeri 1941-1944
Vuosipäivät ei

803 Naval Air Squadron (803 NAS) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston ilmavoimien lentolaivue.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

803 NAS perustettiin 3. huhtikuuta 1933 Netheravonissa laajentamalla 405 lentue lentolaivueeksi.[1] Perustettaessa laivueella oli yhdeksän Hawker Osprey hävittäjää. HMS Eagle otti 26. huhtikuuta laivueen kannelleen. HMS Eaglen kannella laivue matkasi Kauko-Itään, jossa se palveli aina 1. lokakuuta 1937 tapahtuneeseen lakkauttamiseensa saakka. Laivue oli 30. tammikuuta 1935 alkaen HMS Hermeksellä. Laivue lakkautettiin 1. huhtikuuta 1937 Kauko-Idässä.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • luutnantti L Young 3. huhtikuuta 1933 -
  • R R Graham 5. joulukuuta 1933 -
  • C W Byas 27. joulukuuta 1934 - 1. huhtikuuta 1937

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivue perustettiin uudelleen 21. marraskuuta 1938 RNAS Worthy Downissa. Perustettaessa sen runkona käytettiin 800 NAS:n B-lentuetta. Laivueen kalustona olivat kuusi Hawker Ospreytä ja kolme Hawker Nimrodia. Ospreyt kuitenkin vaihdettiin jo joulukuussa Blackburn Skua -syöksypommittajiin. Laivue liitettiin 3. huhtikuuta 1939 HMS Ark Royalin vahvuuteen RAF laivueena, mutta laivue siirtyi 24. toukokuuta 1939 Amiraliteetin valvontaan.

Toisen maailmansodan syttyessä 803 NAS oli edelleen palveluksessa HMS Ark Royalilla, mutta Hawker Nimrodit olivat vaihtuneet Blackburn Roc koneisiin. Sodan alussa koneiden ensisijaisena tehtävänä oli partiointi Norjan rannikolla.[1]

Laivueen HMS Ark Royalinlta lähtenyt Blackburn Skua oli ensimmäinen brittiläinen lentokone, joka ampui alas viholliskoneen toisessa maailmansodassa, kun luutnantti B. S. McEwan ja pursimies B. M. Seymour ampuivat 26. syyskuuta 1939 alas Saksan ilmavoimienDornier Do 18 -lentoveneen. [2][3]

Laivue vietti talven maissa Hatstonin lentotukikohdassa. Maissa ollessaan Blackburn Rocit poistuivat käytöstä ja laivue vastaanotti täydennyksenä lisää Skua koneita.[1]

803 NAS palveli hetken HMS Gloriousilla ja palasi sitten takaisin Hatstoniin.

Risteilijä Königsbergin upottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan rannikolla vaurioituivat 9. huhtikuuta risteilijät HMS Devonshire, HMS Glasgow ja HMS Suffolk sekä upposi hävittäjä HMS Gurkha niiden ollessa matkalla Bergeniin upottamaan norjalaisten rannikkopatterien 8. huhtikuuta vaurioittamaa saksalaista risteilijää Königsbergiä. Syynä alus tappioihin olivat Luftwaffen X Lentoarmeijakunnan Pommituslentorykmentti 26:n (KG 26 Löwen) Heinkel He 111H-3 ja Heinkel He 111H-4 sekä Pommituslentorykmentti 30:n (KG 30) Junkers Ju 88 pommikoneet.[4][5]

Blackburn Skuan suurimpia menestystarinoita oli saksalaisen risteilijän Königsbergin upottaminen syöksypommittamalla Bergenin satamassa 10. huhtikuuta 1940. Hyökkäävässä osastossa oli seitsemän Skuaa 800 NAS (kapteeni R T Partridge) yhdessä yhdeksän 803 NAS:n (luutnantti W P Lucy) Skuan kanssa. Hyökkäysosasto suunnisti 330 mailin matkan yöllä Hatstonista Bergeniin ja takaisin. Skua koneista menetettiin operaatiossa ainoastaan yksi.[5][2]

Paluu merelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

803 NAS siirtyi HMS Ark Royalille, josta se yritti6. kesäkuuta tuhota Saksan laivaston taisteluristeilijä Scharnhorstin. Hyökkäyksessä kuitenkin tuhoutui laivueen koneet kahta lukuun ottamatta.[6]

803 NAS varustettiin lokakuussa uudelleen 12 Fairey Fulmar koneella ja siirrettiin HSM Formidablelle suojaamaan Maltan saattueita. Laivue osallistui Matapanin taisteluun, jossa se pudotti yhden viholliskoneen ja vaurioitti kahta.[7]

Tukialuksen vaurioiduttua Kreetan taisteluissa laivue siirrettiin Dekheilan lentokentälle Egyptiin. Samalla laivueen koneiksi vaihdettiin Hawker Hurricanet, jotka korvattiin edelleen Sea Hurricaneilla. Laivue siirrettiin kesäkuussa 1941 Palestiinaan ja se otti osaa Syyrian operaatioihin. Laivue palasi elokuussa Egyptiin osallistuakseen maavoimien taistelujen tukemiseen.[7]

803 NAS vastaanotti maaliskuussa 1942 Fairey Fulmar II koneet ja lensi ne Ceylonille. Huhtikuussa laivue liitettiin HMS Formidablelle ja aloittivat partiolennot Intian valtamerellä.[7]

Japanin edetessä laivasto siirtyi Brittiläiseen Itä-Afrikkaan, jossa laivue siirrettiin maihin. Laivueeseen liitettiin 18. tammikuuta 1943 806 NAS, joka samalla lakkautettiin. Laivue tuki armeijan operaatioita itäisessä Afrikassa ja se lakkautettiin 12. elokuuta 1943 Tangassa.[7]

803 NAS perustettiin 15. kesäkuuta 1945 Arbroathissa uudelleen. Laivueen kalustona oli 25 Supermarine Seafire L.III konetta, jotka vaihdettiin elokuussa kahdeksaan Supermarine Seafire XV koneeseen. Laivue siirrettiin osaksi Kanadan kuninkaallista laivastoa sodan loputtua.[7]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • B H M Kendall 21. marraskuuta 1938 -
  • majuri D R F Cambell 2. maaliskuuta 1939 -
  • luutnantti W P Lucy 8. helmikuuta 1940 -
  • majuri J Casson 23. toukokuuta 1940 -
  • luutnantti J M Bruen 16. kesäkuuta 1940 -
  • majuri J M Wintour 16. lokakuuta 1940 -
  • luutnantti J M Bruen 4. marraskuuta 1940 -
  • luutnantti D C E F Gibson 20. heinäkuuta 1941 -
  • luutnantti B S McEwen syyskuu 1941 -
  • majuri B F Cox (RNVR) 7. lokakuuta 1942 -
  • majuri L D Wilkinson, DSC (RNVR) 15. kesäkuuta 1945 -

Koneiden tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blackburn Skua A7[kirjain], A8[kirjain] ja S6[kirjain]
  • Fairey Fulmar 6[kirjain] ja sitten ainoastaan kirjain
  • Hawker Hurricane pelkkä kirjain
  • Supermarine Seafire pelkkä kirjain

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

803 NAS:n Hawker Sea Hawk laskeutumassa yhdysvaltalaiselle lentotukialus USS Antietamille (CVA-36) vuonna 1953.

803 NAS siirrettiin tammikuussa 1946 Kanadan laivastolle, kun HMCS Warrior otettiin palvelukseen. Kanadalaisena yksikkönä laivue numeroitiin uudelleen toukokuussa 1951 870 NAS:ksi, jolloin laivueen numero vapautui Fleet Air Armille.

Laivue muodostettiin uudelleen 3. kesäkuuta 1958 RNAS Lossiemouthissa kalustonaan kahdeksan Supermarine Scimitaria. Tiiviin kahden kuukauden koulutuksen jälkeen laivue osallistui Farnborough'n ilmailunäyttelyyn.

Laivueen viimeinen purjehdus HMS Ark Royalilla oli osallistuminen 2. elokuuta 1966 alkaneeseen Straight Laced -harjoitukseen Norjan rannikolla. Laivue siirrettiin 1. lokakuuta Lossiemouthiin ja se lakkautettiin vielä samana päivänä.

Brittiläisen lentotukialulustoiminnan supistusten johdosta 803 NAS lakkautettiin 18. joulukuuta 1969 lentokaluston siirtyessä RAF:n käyttöön.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 803 Naval Air Squadron.
  • Finnis Bill: The History of the Fleet Air Arm from Kites to Carriers. Shrewsbury: Airlife Publishing Ltd, 2000. ISBN 1-84037-182-X. (englanniksi)
  • Wragg David: Fleet Air Arm Handbook 1939-1945. Gloucestershire: Sutton Publishing Ltd, 2001. ISBN 0-7509-3430-1. (englanniksi)
  • Sturtivant Ray & Cronin Dick: Fleet Air Arm Aircraft, Units and Ships 1920 to 1939. UK: An Air-Britain Publication, 1998. ISBN 0-85130-271-8. (englanniksi)
  • Jackson A J: Blackburn Aircraft since 1909. England: Funk & Wagnalls, 1968. (englanniksi)
  • Taylor H A: Fairey Aircraft since 1915. England: Naval Institute Press, 1988. ISBN 0-87021-208-7. (englanniksi)
  • Kay Anthony L & Smith J R: German Aircraft of the Second World War. Lontoo: Putnam, 2002. ISBN 0-85177-920-4. (englanniksi)
  • Polmar Norman: Aircraft Carriers - A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909-1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Wragg s. 141
  2. a b Jackson s. 405
  3. Kay & Smith s. 68
  4. Kay & Smith s. 131
  5. a b Polmar s. 102
  6. Wragg s. 141-142
  7. a b c d e Wragg s. 142