6. divisioona (jatkosota)

6. divisioona (6. D) oli Perä-Pohjolan sotilasläänin perustama divisioona. Kyseiseen sotilaslääniin kuuluivat Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan suojeluskuntapiirit.^[1]

Sisällysluettelo

1 Perustaminen
2 Komentajat
3 Tappiot
4 Katso myös
5 Lähteet mm.
- 5.1 Viitteet

[muokkaa] Perustaminen

Perustamisen jälkeen divisioonaan kuuluivat mm. seuraavat yksiköt:^[2]

Jalkaväkirykmentti 12 (JR 12)
Jalkaväkirykmentti 33 (JR 33)
Jalkaväkirykmentti 54 (JR 54)
Kenttätykistörykmentti 14 (KTR 14)
Kevyt osasto 3 (KevOs 3)
Pioneeripataljoona 36 (PionP 36)
Viestipataljoona 35 (VP 35)
264. ilmatorjuntakonekiväärikomppania (264. ItKKK)
Divisioonaan ei kuulunut määrävahvuuksien mukaista Raskasta patteristoa

6. divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaisesti, johon pääosin päästiinkin. Materiaalin osalta aivan kaikkien välineiden osalta määrävahvuuksia ei kuitenkaan saavutettu.

[muokkaa] Komentajat

Eversti Verner Viikla 15. kesäkuuta 1941 – 18. joulukuuta 1941
Kenraalimajuri Einar Vihma 1. tammikuuta 1942 – 5. elokuuta 1944
Eversti Albert Puroma 8. elokuuta 1944 – 14. marraskuuta 1944
Eversti Arvi Kurenmaa 14. marraskuuta 1944 – 24. marraskuuta 1944

^[3]

[muokkaa] Tappiot

Yhtymien Päämajalle tekemien määräaikaisilmoitusten mukaan 6. divisioonan kokonaistappiot olivat kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina yhteensä 9 479 miestä.^[4]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet mm.

Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.

[muokkaa] Viitteet

↑ Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.64 ja 100
↑ Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.100
↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
↑ Sotatieteen laitos:"Jatkosodan historia" osa 6 s.494