Intian valtameren maanjäristys 2004

Animaatio tsunamien etenemisestä.

Intian valtameressä tapahtui Sumatran länsirannikolla 26. joulukuuta 2004 00:58,50 UTC (07:58,50 Bangkokin ja Jakartan aikaa) vedenalainen maanjäristys, jonka voimakkuus oli 9,1 momenttimagnitudiasteikolla (Mw). Se oli voimakkain rekisteröity maanjäristys sitten vuoden 1964 Alaskassa mitatun 9,2-vahvuisen järistyksen ja viidenneksi voimakkain vuoden 1900 jälkeen.

Järistyksen aiheuttamat tsunamit tappoivat yli 200 000 ihmistä Intian valtameren alueella. Kuolleiden joukossa olleet 179 suomalaista tekevät katastrofista yhden suurimmista suomalaisia koskaan kohdanneista suuronnettomuuksista.

Järistys

Alue, jolla järistyksen ja tsunamien vaikutukset tuntuivat

Järistyksen keskipiste sijaitsi noin 250 km Banda Acehista eteläkaakkoon ja 1260 km etelälounaaseen Bangkokista (3,298°N - 95,779°E).

Järistyksen keskus sijaitsi syvällä merenpohjan alapuolella, noin 10 km:n syvyydessä hitaassa mannerliikkessä olevien Euraasian- ja Intian-mannerlaattojen välisellä reuna-alueella. Järistys rekisteröitiin Australiassa, Bangladeshissa, Intiassa, Malesiassa, Myanmarissa, Singaporessa ja Thaimaassa. Huomattavia aineellisia vahinkoja järistys aiheutti ennen kaikkea Sumatralla. Järistyksen laajuus oli poikkeuksellisen suuri. Maanjäristyksen aiheutti merellisen Intian pienlaatan mannerliikunto eli laatan työntyminen osana Euraasian mannerlaattaa olevan Burman mantereisen mikrolaatan alapuolelle. Intian laatta liikkui 19 metriä länteen ja 5 metriä ylöspäin törmäten ja ylittäen noin 1 200 kilometrin matkalta Burman laattaa. Tämä laattatektoninen liike laittoi alulle mittavia tuhoja mantereella aikaansaaneen hyökyaallon eli tsunamin. Tsunamiin kuoli n. 250 000 ihmistä.

Ensitiedot ilmoittivat voimakkuudeksi 6,8 Richterin asteikolla. USGS (United States Geological Survey) julkaisema arvio ilmoitti alkuun 8,1 tarkentaen voimakkuudeksi lopulta arvon 9,1. Richterin asteikko ei ole enää täysin luotettava momenttimagnitudiasteikko näin isojen järistysten kohdalla.

Jälkijäristykset

Tsunamin aiheuttamaa tuhoa Sumatralla.

Sumatran sekä Andamaanien ja Nikobaarien alueella rekisteröitiin yli 40 erillistä jälkijäristystä kukin magnitudiltaan 5,5–7,3, joista useat aiheuttivat uusia hyökyaaltoja alueelle. Harvinaisesti uusi maanjäristys tuli vain kolme päivää Macquariensaarella lähellä Etelänapamannerta tapahtuneen voimakkuudeltaan 8,1 Richterin asteikolla olleen maanjäristyksen jälkeen. Tiedemiehet eivät ole yksimielisiä oliko näillä kahdella järistyksellä keskenään yhteisiä tekijöitä. Yleensä voimakkuudeltaan yli kahdeksan ylittävät järistykset ovat harvinaisia.

28. maaliskuuta 2005 suunnilleen samalla geologisella alueella kuin tapaninpäivän järistys rekisteröitiin magnitudiltaan 8,7-arvoinen Sumatran maanjäristys, joka oli tapaninpäivän järistyksen erittäin voimakas jälkijäristys. Tälläkin järistyksellä oli kuitenkin vielä omia arvoiltaan 6,0- ja 6,1-voimakkuuksisia jälkijäristyksiä. Jälkijäristyksen voimakkuus teki Sumatran järistyksestä maailman seitsemänneksi voimakkaimman maanjäristyksen sekä jälkijäristyksen vuoden 1900 jälkeen.

Tsunamit

Animaatio tsunamien etenemisestä (180 minuuttia)

Maanjäristyksen aiheuttamat massiiviset hyökyaallot iskivät Intian valtameren valtioiden rannikoille aiheuttaen suuria vahinkoja. Aaltojen raportoitiin paikoin olleen yli 10 m korkeita. Niitä havaittiin jopa 4 100 km länteen järistyksen keskipisteestä Somaliassa.

Vahingot ja uhrit

Järistyksen ja tsunamien aiheuttamien kuolonuhrien ja loukkantuneiden määrä vaihtelee lähteestä riippuen. USGS:n mukaan kuolleita on 283 100, kadonneita 14 100 ja kodittomia 1 126 900. Kateissa olevia ihmisiä on eniten Indonesiassa.

Vahingot sattuivat erittäin tiheään asutuille alueille. Samoin joulun vuoksi turistisesonki on kiivaimmillaan mm. Thaimaassa ja Sri Lankassa. Tarkkoja tietoja oli vaikea saada, johtuen monin paikoin menetetyistä viestintämahdollisuuksista - aluksi kerrottiinkin vain joistakin sadoista kuolleista. Varsinkin tietojen saaminen Intian saaristosta ja Sumatran länsirannikolta oli hidasta.

Järistyksen keskipisteen sattuminen merelle ei vähentänyt kuolonuhrien määrää lainkaan. Lähi-aikojen historian tuhoisimmat maanjäristykset sattuivat Kiinassa vuonna 1976 (240 000 kuollutta) ja Tokiossa 1923 (140 000 kuollutta). Tasan vuotta aiemmin 26. joulukuuta 2003 Bamissa, Iranissa kuoli järistyksessä ainakin 30 000 ihmistä. Vuonna 1991 hirmumyrsky tappoi Bangladeshissa 138 000.

Vahingot ja kuolleet joista on tähän mennessä raportoitu:

Uhrit maittain
#	Maa	Kuolleet (virallisesti vahvistettu)	Kateissa	Loukkaantuneet
1	Indonesia	128 645	37 063	~100 000
2	Sri Lanka	30 957	5 644	15 686
3	Intia	10 749	5 640	tuhansia
4	Thaimaa	5 395	2 932	8 457
5	Somalia	298	Ei tiedossa	Ei tiedossa
6	Myanmar	61	10	45
7	Malediivit	82	26	yli 800
8	Malesia	68	12	yli 200
9	Tansania	10	Ei tiedossa	Ei tiedossa
10	Seychellit	1–3	Ei tiedossa	Ei tiedossa
11	Bangladesh	2	Ei tiedossa	Ei tiedossa
12	Etelä-Afrikka	2	Ei tiedossa	-
13	Kenia	1	Ei tiedossa	1
14	Jemen	1	Ei tiedossa	Ei tiedossa
	Yhteensä	176 269	51 485	yli 125 000

Suurimmat tuhoalueet

Indonesia

Maahan julistettiin kansallinen hätätila. Rakennuksia sortui maanjäristyksen voimasta erityisesti Banda Acehin kaupungissa. Gerakan Aceh Merdeka (GAM) -liikkeen meneillään olevan kapinan vuoksi todellisen tilanteen saaminen alueelta oli aluksi vaikeaa. GAMin puhemies julisti tulitauon 27. joulukuuta, jotta alueelle voitaisiin saada humanitääristä apua selviytyneille. Järjestö ilmoitti myös 50 000 ihmisen olevan kateissa alueella.

Avustustyöntekijät, jotka saapuivat Acehin provinssiin, löysivät Meulabohin kaupungista 10 000 kuollutta. Viranomaiset ovat kertoneet kuolleiden määräksi 173 981.

Intia

Chennai, Intia

Virallisesti vahvistettiin 10 749 kuolleen (7 951 Tamil Nadussa, 590 Pondicherryssä, 171 Keralassa ja 105 Andhra Pradeshssa). Tämän lisäksi tuhansia oli kateissa, näistä suurin osa Andamaani- ja Nikobaarisaarilla, jotka kärsivät jälkijäristyksistä, heidän oletettiin kaikkien menehtyneen. Virallinen kuolleiden määrä saarilla oli 1 205. Nikobaarien eteläosassa tsunamit nousivat 15,0-metrisiksi.

Malediivit

83 kuoli ja 25 on kateissa presidentti Maumoon Abdul Gayoomin toimiston julkaiseman raportin mukaan. 2/3 pääkaupunki Malésta jäi tulvan alle. Maahan julistettiin kansallinen hätätila. Monet pienistä atolleista joutuivat kokonaan veden alle. 12 000 ihmistä jäi kodittomaksi hyökyaaltojen vuoksi. Saarilla oli tapahtuma-aikaan noin 17 000 turistia.

Malesia

68 kuoli: 52 Penangissa, 12 Kedahissa, kolme Perakissa ja yksi Selangorissa. 29 on kateissa.

Myanmar

Maan sotilashallitus antoi tilanteesta hyvin vähän tietoja. Ainakin 86 kerrottiin kuolleen, tosin hallitus antoi luvuksi vain 36. Lähemmäksi 1000 taloa tuhoutui enemmän tai vähemmän kokonaan.

Sri Lanka

Viranomaiset kertoivat Sri Lankan kuolleiden määräksi 30 957 (myös luku 38 195 esiintyi julkisuudessa). Uhrit olivat pääasiassa lapsia ja vanhuksia. Tamilitiikerit kertovat, että heidän hallitsemillaan alueilla maan itärannikolla kuolleiden määrä oli 18 481.

Maahan julistettiin kansallinen hätätila. Yli miljoona ihmistä joutui jättämään kotinsa. Talojen lisäksi monet hotellit tuhoutuivat. Trincomaleessa tsunami ulottui yli 2 km:n matkan sisämaahan. Paikallinen lehdistö kertoi, että kaksi vuosikymmentä kestäneen sisällissodan aikaisia maamiinoja on huuhtoutunut mereen.

Somalia

Somalian rannikolla osa Bravan kaupunkia ja Beylan, Garacadin, Muduyn sekä Nugaalin kylät (kaikki Puntlandin alueella) - yli 4 500 km järistyksen keskustasta - kärsivät huomattavia vahinkoja suurten aaltojen vuoksi.

YK:n paikalliskoordinaattorin mukaan 114 kuoli, tuhansia jäi kodittomaksi ja useita kalastajia katosi. Maan pääministeri ilmoitti 120 kuolleen, 35 olevan kadoksissa ja 50 000 jääneen kodittomaksi. Maan hallinto sijaitsee Mogadishussa ja sillä ei ole juurikaan valtaa Puntlandissa. 1. tammikuuta BBC kertoi kuolleiden määräksi jo 142.

Thaimaa

Kuolleita vahvistettiin olevan 5 395, joista ainakin 2 464 ulkomaalaisia, 8 457 oli loukkaantuneena thaimaalaisissa sairaaloissa. Lähes 3 000 ihmisen ilmoitetaan olevan kateissa. Kadonneista viranomaiset arvelivat 80 %:n olevan kuolleita.

Suosittu turistikohde Phuket vaurioitui pahoin ja satoja loma-asuntoja huuhtoutui mereen Phi Phi -saarilla. Kuolleiden joukossa oli muun muassa Thaimaan kuninkaan Bhumibol Adulyadejin lapsenlapsi Bhumi Jensen.

Vähäisempiä tuhoja

Tansania

Kymmenen ihmistä kuoli, useita ilmoitettiin kadonneiksi.

Bangladesh

2 kuoli turistiveneen kaatuessa aallokossa.

Seychellit

Yhdestä kolmeen kuoli (lähteestä riippuen), seitsemän ilmoitettiin kadonneiksi.

Kenia

Yksi hukkui Watamussa lähellä Mombasaa ja yksi loukkaantui. Muuten aallot aiheuttivat vähäisiä vahinkoja.

Etelä-Afrikka

Aallot kohosivat 20–100 cm normaalia korkeammaksi ja kaksi ihmistä hukkui.

Madagaskar

Matalat rannikkoalueet tulvivat. Jopa 1 200 ihmistä jäi kodittomaksi.

Oman

Aallot iskivät maahan, mutta ne eivät kuitenkaan aiheuttaneet suuria vahinkoja.

Réunion

Yli 200 laivaa upposi aiheuttaen yli 500 000 euron vahingot.

Mauritius

Aallot havaittiin tavallista korkeampana vuoksiaaltona. Mauritiukseen kuuluvalla Rodriguezin saarella syntyi aineellisia vahinkoja.

Ulkomaiset turistit

Tuhoalueella oli kymmeniä tuhansia ulkomaalaisturisteja. Seuraavien maiden viranomaiset ilmoittivat kansalaisistaan:

• Alankomaat – 36 vahvistettua kuollutta ja muutama kadonnut, joita ei ole laskettu uhrilukuun.
• Argentiina – kaksi kuollutta ulkoasianministeriön mukaan.
• Australia – 25 vahvistettua kuollutta, joista yksi oli kuusikuukautinen tyttö Phuketissa.
• Belgia – 11 vahvistettua kuollutta.
• Brasilia – diplomaatti Lys Amayo de Benedek D'Avola ja tämän 10-vuotias poika kuolivat Phi Phissä.
• Chile – kaksi kuollutta, joista toinen oli ottanut Ruotsin kansalaisuuden.
• Espanja – yksi kuollut ja yksi kadonnut on vahvistettu.
• Etelä-Afrikka – ulkoasianministeriön mukaan Kaakkois-Aasiassa oli 2 034 maan kansalaista, 14 vahvistettiin kuolleen.
• Etelä-Korea – 17 kuollutta ja 3 kateissa.
• Filippiinit – kahdeksan kuollutta ja useita loukkaantunut.
• Hongkong – 34 vahvistettu kuolleen, kuusi on kateissa.
• Irlanti – neljän vahvistettu kuolleen.
• Israel – kuuden vahvistettu kuolleen, yksi on kateissa ja luultavasti kuollut.
• Iso-Britannia – 137 vahvistettu kuolleen, 4 on kateissa. Alueella oli yli 10 000 brittiä.
• Italia – 54 vahvistettu kuolleen. Alueella oli noin 10 000–12 000 italialaista
• Itävalta – 75 vahvistettu kuolleen, 15 edelleen kateissa, alueella oli 1 500 itävaltalaista.
• Japani – 37 vahvistettu kuolleen, 7 on kateissa.
• Kanada – 15 vahvistettu kuolleen.
• Kiina – 3 vahvistettu kuolleen.
• Kreikka – kolme on edelleen kateissa, Phuketissa oli 300 kreikkalaista.
• Kolumbia – pieni lapsi kuoli Thaimaassa.
• Kroatia – yksi kolmevuotias lapsi kuoli Thaimaassa.
• Luxemburg – naisen ja tämän tyttären on vahvistettu kuolleen, alueella oli 365 maan kansalaista
• Macao – kaksi kuollutta ja yksi kateissa
• Meksiko – kahden vahvistettu kuolleen, yksi kateissa.
• Norja – 84 kuollutta vahvistettu.
• Portugali – neljä kuollutta ja neljä kadonnutta, 230 portugalilaista oli alueella.
• Puola – neljä kuollutta ja viisi kateissa. Alueella oli noin 2 000 puolalaista.
• Ranska – 95 kuollutta, 189 loukkaantunutta.
• Ruotsi – Ruotsin poliisin mukaan 543 kuoli, näistä 528 on tunnistettu (12.10.2009). Thaimaassa oli vahingon sattuessa noin 20 000 ruotsalaista.
• Saksa – 523 vahvistettua kuollutta ja 29 yhä kateissa (22. heinäkuuta 2005). Alueella oli 10 000 saksalaista. Helmut Kohl, joka oli lomamatkalla Sri Lankassa, pelastettiin helikopterilla hotellinsa katolta.
• Singapore – yhdeksän kuollutta: yksi Sri Lankassa, yksi Intiassa, kaksi Indonesiassa ja viisi Phuketissa.
• Suomi – suomalaisia kuoli 178, joista 173 on tunnistettu (17. toukokuuta 2006). Kateissa on yksi aikuinen ja neljä lasta. Keskusrikospoliisin mukaan kateissa olevat suomalaiset eivät ole Thaimaassa olevien tunnistamattomien vainajien joukossa. Pelastuneiden joukossa olivat muun muassa entinen valtionvarainministeri Sauli Niinistö, toimittaja Marjo Lehikoinen sekä näyttelijä Jukka-Pekka Palo. Muusikko Aki Sirkesalo perheineen oli kuolleiden joukossa.
• Sveitsi – 101 vahvistettua kuollutta, 11 edelleen kateissa (9. kesäkuuta 2005). Alueella oli noin 2 200 sveitsiläistä.
• Taiwan – kolme kuollutta ja monia loukkaantuneita.
• Tanska – 45 kuollutta ja yksi kateissa (18. heinäkuuta 2005). Kuolleista 43 oli Thaimaassa ja kaksi Sri Lankassa.
• Tšekki – seitsemän vahvistettu kuolleen ja yhden kadonneen ja luultavasti kuolleen.
• Turkki – yhden kuolema on vahvistettu, alueella oli ainakin 2 500 turkkilaista.
• Uruguay – ainakin kaksi kuollutta.
• Uusi-Seelanti – kuusi vahvistettua kuollutta.
• Venäjä – kaksi kuoli ja seitsemän on kateissa Phuketissa. Phuketissa oli noin 1 000 ja Sri Lankassa 250 venäläisturistia.
• Viro – 3 kuoli Thaimaassa.
• Yhdysvallat – 18 on vahvistettu kuolleen, 15 on edelleen kateissa.

Avustusrahat

25. joulukuuta 2006 thaimaalaisen Nation-lehden mukaan maiden antamia avustusrahoja on kateissa noin 750 000 euroa. Avustusrahojen väärinkäytöstä tehtiin virallinen valitus. Valituksen ovat allekirjoittaneet Suomen lisäksi Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Valituksen mukaan avustusrahoja on tuhlattu ja käytetty muun muassa matkusteluun. Maat esittävät selvitystä rahojen käytöstä.

Kirjallisuutta

• Hellenberg, Timo, Talvitie, Heikki, Visuri, Pekka & Volanen, Risto: Myrskyn silmässä. Suomi ja uudet kriisit. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38126-7.

Katso myös

• Luettelo maanjäristyksistä
• Maanjäristys
• Tsunami
• Tsunamin jälkeen

Aiheesta muualla

• USGS:n sivu (englanniksi)
• Magnitudiasteikosta tietoa (englanniksi)
• Viimeisimmät maanjäristykset (englanniksi)
• Kuvia ja videoita (englanniksi)
• BBC:n uutinen (englanniksi)
• Bloombergin kirjoitus (englanniksi)
• ABC:n uutinen (englanniksi)
• CNN:n uutinen (englanniksi)
• Thaimaan tsunamisivusto (englanniksi)
• Channel News Asian tietopaketti (englanniksi)
• Satelliittikuva Nikobaareista
• Kirkon Ulkomaanavun toiminta alueella
• Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys Ylen elävässä arkistossa
• Helsingin Yliopiston Seismologian laitoksen maanjäristyssivut
• Esitelmä: Maanjäristykset ja tapaninpäivän tsunami
• Anne Puistomäki: Khao Lak - Tsunamin jälkimainingit Myllylahti 2006, ISBN 952-202-038-9
• Reijo Tolppi: Aasian katastrofi - kokemuksia Thaimaasta (45 min äänitallenne, 2005)