2-etyyliheksanoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
2-Etyyliheksanoli

2-Etyyliheksanolin rakenne

Tunnisteet
Muut nimet 2-etyyli-1-heksanoli
2-etyyliheksyylialkoholi
CAS-numero 104-76-7
Ominaisuudet
Molekyylikaava C8H18O
Moolimassa 130,228 g/mol
Ulkomuoto Väritön neste
Sulamispiste −76 °C
Kiehumispiste 184-185 °C
Tiheys 0,83 g/cm3
Liukoisuus veteen huono

2-Etyyliheksanoli on rasvaliukoinen orgaaninen yhdiste (alkoholi), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen makeahko, imelä haju, mikäli yhdisteen hajukynnys ylittyy. Sen kemiallinen kaava on C8H18O ja rakennekaava CH3(CH2)3CH(CH2CH3)CH2OH. Aineesta käytetään myös nimiä 2-etyyli-1-heksanoli ja 2-etyyliheksyylialkoholi.

2-Etyyliheksanolin moolimassa on 130,228 g/mol, sulamispiste -76 °C, kiehumispiste 184-185 °C, suhteellinen tiheys 0,83 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 20 °C lämpötilassa huono eli 1,0 g/1000 ml, leimahduspiste 73 °C, itsesyttymislämpötila 231 °C, taitekerroin 1,43-1,433 ja CAS-numero 104-76-7.

2-Etyyliheksanoli on rakennusten sisäilmassa kosteus- ja mikrobivauriota ilmaiseva yhdiste. Eräät homeet, kuten Aspergillus versicolor ja sädesienet (streptomykeetit, aktinomykeetit) tuottavat 2-etyyliheksanolia. Ainetta voi syntyä myös emäksisissä olosuhteissa rakennekosteuden vaikutuksesta PVC-mattojen valmistuksen yhteydessä pehmittiminä käytettyjen ftalaattien hajoamistuotteena[1] [2]. .

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2-etyyliheksanoli on erittäin helposti haihtuva yhdiste. Lyhytaikainen altistus aineelle ärsyttää silmiä, ihoa sekä hengitysteitä. 2-etyyliheksanoli on rasvaliukoinen yhdiste, joten sitä kertyy hitaasti elimistöön tiloissa oleskeltaessa tai työskenneltäessä. Sen pitoisuus elimistössä nousee, kunnes pitoisuus aiheuttaa oireita. Tämän vuoksi pienikin pitoisuus on sisäilmassa haitallinen. Normaalissa sisäilmassa 2-etyyliheksanolia ei ole lainkaan. Kun 2-etyyliheksanolin lähde poistetaan tai altistunut siirtyy työskentelemään tilaan, jossa sitä ei ole ilmassa, niin sen pitoisuus elimistössä alkaa laskea. Aineen poistuminen elimistöstä kestää noin 3 kuukautta.[3]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2-etyyliheksanolia valmistetaan prosessissa, joka lähtee propeenista. Propeenista valmistetaan hydroformylaatiolla butanaalia, joka emäksisen katalyytin vaikutuksesta reagoi aldolikondensaatiolla. Tässä reaktiossa muodostuva 2-etyyli-2-heksenaali vedytetään 2-etyyliheksanoliksi. Sekä hydroformylaatio- että vedytyskatalyytteinä käytetään koboltti- tai rodiumyhdisteitä.2-etyyliheksanolia käytetään liuottimena ja erityisesti valmistettaessa muovin pehmentiminä käytettäviä ftalaattiestereitä. Tällaisia ovat muun muassa di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti, di(2-etyyliheksyyli)adipaatti ja di(2-etyyliheksyyli)tereftalaatti.[4][5]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Antti Ervasti: Suomessa tehdään paljon turhia homekorjauksia Kaleva.fi. 18.12.2010. Viitattu 18.12.2010.
  2. Outi Pippuri: Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Taloussanomat.fi. 17.2.2011. Viitattu 17.2.2011.
  3. Ositum - 2-etyyliheksanoli
  4. John D. Wagner, George R. Lappin & J. Richard Zietz: Alcohols, Higher Aliphatic, Synthetic Processes, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 15.04.2013
  5. Helmut Bahrmann, Heinz-Dieter Hanh, Dieter Mayer & Guido D. Frey: 2-Ethylhexanol, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2013. Viitattu 15.04.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.