16 millimetrin filmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaksiperforoitua 16 millimetrin filmiä, jossa siirtoreiät ovat filmin molemmilla laidoilla.
Amatöörielokuvaukseen tarkoitettu Bolex-merkkinen 16 millimetrin filmiä käyttävä kamera.

16 millimetrin filmi (tai 16 mm) on elokuvaukseen tarkoitettu filmiformaatti. Formaatin kehitti Kodak vuonna 1923 kilpailemaan Pathen 9,5 mm -amatöörifilmiformaatin kanssa. Ammattilaiset ottivat sen sittemmin käyttöön muun muassa televisiouutisten ja dokumenttielokuvien kuvaamiseen. Myöhemmin 8-millimetriset filmiformaatit korvasivat sen amatöörikäytössä. Nykyään ammattikäytössä suositumpi on Super 16 -formaatti ja perinteinen 16 millimetrin filmi on lähinnä vakavien harrastelijoiden ja elokuvaopiskelijoiden käytössä.

16-millimetristä filmiä esiintyy sekä yksi- että kaksiperforoituna. Yksiperforoidussa filmissä on filminsiirtorei'itys vain filmin toisessa laidassa kuvaruutujen välillä ja kaksiperforoidussa filmissä molemmissa laidoissa. Yksiperforoidulla filmillä kuvaruudun toiselle puolelle jäävä tyhjä tila on käytetty usein ääniraitaa varten esityskopioissa ja se on myös yhteensopiva Super 16 -formaatin kanssa, mutta ei sellaisten vanhojen 16 millimetrin filmin kameroiden kanssa, jotka käyttävät vain kaksiperforoitua filmiä. Kaksiperforoitu 16-millimetrinen filmi on nykyään häviämässä. Ainoastaan Kodak valmistaa sitä hyvin pienissä määrin. Yksiperforoitua 16-millimetristä filmiä valmistavat sekä Kodak että Fujifilm, jotka molemmat tarjoavat useimpia 35 millimetrin filmilaatuja myös tässä pienemmässä koossa. Yleensä filmiä kuvataan 120 metrin keloissa, jolloin nopeudella 24 kuvaruutua/sekunnissa yhdelle kelalle mahtuu noin 11 minuuttia. Harrastelijat käyttävät usein pienempiä 30 metrin keloja, joille voi kuvata hieman alle kolme minuuttia kuvamateriaalia.