11. divisioona (jatkosota)
| Karjalan armeija (Hyökkäysvaiheen alussa) |
| VII armeijakunta |
| 7. divisioona |
| 19. divisioona |
| VI armeijakunta |
| 1. divisioona |
| 5. divisioona |
| 11. divisioona |
| 1. jääkäriprikaati |
| Ryhmä Oinonen |
| taistelevat osat |
| 2. jääkäriprikaati |
| Ratsuväkiprikaati |
| Sissipataljoona 1 |
| taistelua tukevat osat |
| Kevyt patteristo 12 |
| Kevyt patteristo 13 |
| Ratsastava patteri |
11. divisioona ("Iskevä Kiila") oli Keski-Pohjanmaan sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona. Kyseiseen sotilaslääniin kuuluivat Sisä-Suomen- ja Kokkolan suojeluskuntapiirit.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perustaminen
Perustamisen jälkeen divisioonaan kuuluivat mm. seuraavat yksiköt:[2]
- Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8) (Väinö Linnan rykmentti)
- Jalkaväkirykmentti 29 (JR 29)
- Jalkaväkirykmentti 50 (JR 50)
- Kenttätykistörykmentti 4 (KTR 4)
- Raskas patteristo 30 (RaskPsto 30)
- Kevyt osasto 10 (KevOs 10)
- Pioneeripataljoona 28 (PionP 28)
- Viestipataljoona 32 (VP 32)
11. divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaan, joka pääosin onnistuikin, mutta joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu.
[muokkaa] Komentajat
[muokkaa] 1944
Neuvostojoukkojen aloitettua 9. kesäkuuta 1944 suurhyökkäyksen Kannaksella tilanne kääntyi niin pahaksi, että esimerkiksi Valkeasaaressa suomalaiset joukot joutuivat jättämään asemansa ja seuraavina päivinä ne pakenivat lähes pakokauhun vallassa. 15. heinäkuuta Mannerheim määräsi 11. divisioonan siirrettäväksi Syväriltä Kannakselle välittömästi. Viisi päivää myöhemmin Valo Nihtilälle soitettiin ja tiedusteltiin, miksi neljä junaa seisoo tyhjänä Aunuksessa, vaikka kalustosta on huutava pula. Nihtilän tiedusteltua asiaa Paavo Talvelalta, silloin Aunuksen Ryhmän komentajalta, selvisi 11. divisioonan odottavan neuvostojoukkojen hyökkäystä Syvärin ylitse, minkä jälkeen olisi tarkoitus ryhtyä vastahyökkäykseen. Nihtilä käski divisioonan siirtyä välittömästi Kannakselle. Myös Mannerheim itse varmisti asian suoraan Paavo Talvelalta saman päivän iltana. Vasta 27. kesäkuuta Heiskasen komentama 11. divisioona oli valmis ottamaan rintamavastuun Kannaksella.
[muokkaa] Lapin sota
Kaarlo Heiskasen komentaman 11. divisioonan saavuttua Ouluun se alistettiin III armeijakunnalle. Osia divisioonasta oli laivattu Tornioon 4. lokakuuta. Aaro Pajari määräsi perustettavaksi taisteluosasto Heiskasen. Tornion taistelujen jälkeen divisioona eteni Tornionjoen vartta pohjoiseen kohti Muoniota. Sen vallattuaan osia divisioonasta eteni vielä pohjoisemmaksi Käsivarteen Lätäsenolle. 17. marraskuuta Heiskanen luovutti rintamavastuun Albert Puroman komentamalle Ryhmä Puromalle. 11. divisioonan taistelut olivat ohitse.
[muokkaa] Lähteet
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.62 ja 101
- ↑ Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.101
- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Heikkinen, Taavetti: Rintaman poliisi: valvontaupseerin päiväkirja 1941-1944. toimittanut Jarmo Nieminen. Helsinki: Ajatus kirjat, 2010. ISBN 978-951-20-7999-5.
Sivulta puuttuu