...And His Mother Called Him Bill

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
...And His Mother Called Him Bill
Duke Ellington
Studioalbumin ...And His Mother Called Him Bill kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Julkaistu 1967
 Tyylilaji jazz
 Kesto 61.18
 Levy-yhtiö Bluebird RCA

...And His Mother Called Him Bill on Duke Ellingtonin albumi vuodelta 1967. Albumi tehtiin kunnianosoitukseksi samana vuonna syöpään kuolleelle Ellingtonin yhtyeen pianistille Billy Strayhornille, ja sisälsi yksinomaan Strayhornin säveltämää musiikkia.

Strayhornin menetys oli Ellingtonille kova isku. Kerrotaan, että Ellington ei albumin äänittämisen jälkeen enää koskaan soittanut Strayhornin viimeiseksi jäänyttä kappaletta ”Blood Count”.[1] Äänityssession lopussa muiden soittajien jo pakatessa soittimiaan Ellington istui alas ja soitti avoimeen mikrofoniin vielä otoksen ”Lotus Blossomista”. Lopetettuaan hän sanoi: ”Tuota kappaletta hän kaikkein mieluiten kuunteli minun soittavan.”[2]

Albumi palkittiin parhaan suuren kokoonpanon jazzesityksen Grammy-palkinnolla vuonna 1969.[3]

Kappalelista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellykset Billy Strayhorn, ellei toisin mainita.[4]

  1. ”Boo-Dah” – 3:32
  2. ”U.M.M.G. (Upper Manhattan Medical Group)” – 3:13
  3. Blood Count” – 4:19
  4. ”Smada” – 3:20
  5. ”Rock Sippin’ at the Blue Note” – 3:02
  6. ”Rain Check” – 4:37
  7. ”Midriff” – 4:31
  8. ”My Little Brown Book” – 4:13
  9. ”Lotus Blossom” – 3:57
  10. ”Snibor” – 4:19
  11. ”After All” – 3:48
  12. ”All Day Long” – 2:57
  13. ”Lotus Blossom” – 5:01
  14. Day Dream” – 4:20
  15. ”The Intimacy of the Blues” – 3:02
  16. ”Charpoy” – 3:07

Soittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cat Anderson, Mercer Ellington, Herbie Jones, Cootie Williams – trumpetti
  • Aaron Bell, Jeff Castleman – basso
  • Lawrence Brown, Chuck Connors, Buster Cooper – pasuuna
  • Harry Carney – klarinetti, baritonisaksofoni
  • Duke Ellington – piano
  • Paul Gonsalves – klarinetti, tenorisaksofoni
  • Jimmy Hamilton, Johnny Hodges, Russell Procope – klarinetti, alttosaksofoni
  • Steve Little, Sam Woodyard – rummut
  • John Sanders – pasuuna
  • Clark Terry - flyygelitorvi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ken Dryden: Blood Count Allmusic. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)
  2. A. H. Lawrence: Duke Ellington and His World: A biography, s. 371–372. Routledge, 2001. ISBN 041593012X. (englanniksi)
  3. Duke, Redding, Cosby, Others Get Grammy Awards. Jet, 27.3.1969, 35. vsk, nro 25. Johnson Publishing Company. ISSN 0021-5996. (englanniksi)
  4. Thom Jurek: ... and His Mother Called Him Bill Allmusic. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)