Štšerbinka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Štšerbinka
Щербинка
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kaupungin sijainti Moskovassa
Kaupungin sijainti Moskovassa
Valtio Venäjä
Subjekti Moskova
Hallintopiiri Novomoskovski
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 7,53 km²
Korkeus 170 m
Väkiluku (2012) 32 331
 – Tiheys 4 294 as./km²

Štšerbinka (ven. Ще́рбинка) on kaupunki ja kaupunkipiirikunta Moskovan lounaisosissa, 1. heinäkuuta 2012 perustetussa uudessa Moskovan Novomoskovskin piirikunnassa Venäjällä. Se sijaitsee 37 kilometriä Moskovan keskustasta etelään, sen eteläpuolella sijaitsee Podolsk. Štšerbinkan läpi kulkee Moskovan ja Kurskin välinen rautatie (Štšerbinkan asema) ja M2-valtatie. Asukkaita on 32 300 henkeä (vuonna 2012).lähde?

Štšerbinkan rautatieasema

Štšerbinkan kylä tunnetaan 1300-luvun lopulta lähtien. 1800-luvun lopussa rakennettiin Kurskin rautatie, jolle myöhemmin syntyi Štšerbinkan asema. Vuonna 1939 asemanseudun asutukseen liitettiin lähikylät ja muodostettiin Štšerbinkan taajama, joka sai kaupunginoikeudet vuonna 1975.[1]

Kaupungin suurin teollisuuslaitos on hissitehdas. Lisäksi Štšerbinkassa toimii metalli-, laiterakennus- ja rakennustarviketeollisuutta sekä tieteellisiä tutkimuslaitoksia. Huomattava osa asukkaista käy työssä Moskovassa.

Kolmen kilometrin päässä kaupungista sijaitsee Vjazemskin ruhtinassuvulle kuulunut Ostafjevon kartano, joka 1800-luvun alussa oli yksi Venäjän kulttuurielämän keskuksista. Vuosina 1801–1815 siellä asui ja työskenteli historioitsija Nikolai Karamzin. Runoilija Pjotr Vjazemskin toimiessa isäntänä kartanossa vierailivat usein mm. Aleksandr Puškin, Vasili Žukovski, Aleksandr Gribojedov, Adam Mickiewicz ja Nikolai Gogol. Kartanon rakennuskokonaisuuteen kuuluvat klassistiset Arkkienkeli Mikaelin kirkko (1780-luvun alku), päärakennus (1801) ja säännöllinen puisto.[2] Nykyään alueella toimii museo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 527–528. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
  2. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 528. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]