Šoorit
| Šoorit | ||||
|---|---|---|---|---|
 Šoorien lippu. |
||||
| Väkiluku | 12 888 (2010) | |||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | šoori, venäjä | |||
| Uskonnot | ortodoksisuus, šamanismi, animismi | |||
Šoorit (ven. Шорцы) ovat pääasiassa Kemerovon alueella Venäjän Länsi-Siperiassa elävä turkkilainen kansa. 1600-1700-luvun asiakirjoissa heistä käytettiin myös nimiä Kuznetskin tataarit, Kondoman tataarit ja Mra-Sun tataarit. 1600-luvun loppupuolelta lähtien šooreja alettiin käännyttää ortodoksiseen uskoon, mutta šamanismi ja animismi säilyivät pitkään tärkeinä osina perinteistä kulttuuria [1].
Useimmat šoorit asuvat Tom-joen sivujokien Kondoman ja Mra-Sun varsilla. Tätä aluetta on perinteisesti kutsuttu nimellä Vuori-Šooria. Šooreja asuu myös Hakassiassa ja Altain tasavallassa. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä eli 12 888 šooria[2]. Šoorit puhuvat omaa šoorin kieltään sekä valtakieltä venäjää.
Šoorien kansa muodostui turkkilaisten, ugrilaisten, samojedilaisten ja ketiläisten heimojen sekoittuessa. Heidän perinteinen kulttuurinsa oli samankaltainen kuin pohjois-altailaisilla ja hakasseilla. Šoorit saivat toimeentulonsa pääasiassa metsästyksestä, kalastuksesta, vähäisestä viljelystä sekä sembramännyn siementen poiminnasta. Sepän taidot sekä rautamalmin louhinta ja sulattaminen olivat myös tärkeitä elinkeinoja (tästä nimi seppä-tataarit).
Šoorien elämäntapa muuttui merkittävästi vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Monista tuli taitavia karjankasvattajia, viljelijöitä tai teollisuuden työntekijöitä.
Ympäristöaktivisti Alexander Arbatšakov voitti Whitley-palkinnon työstään šoori-yhteisöjen säilyttämiseksi[3].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Red Book of the peoples of the Russian Empire
- ↑ Russian Census 2010: Population by ethnicity (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Whitley Award winners (Arkistoitu – Internet Archive)