Jūrmala

Jūrmala
Lippu	Vaakuna
Jūrmala
Koordinaatit: 56°58′N, 023°45′E
Valtio	Latvia
Tasavallan tason kaupunki	Jūrmala
Perustettu	1959
Hallinto
– Asutustyyppi	Kaupunki
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	100 km²
Väkiluku (2011)	50 840
– Tiheys	508 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+2
– Kesäaika	UTC+3
www.jurmala.lv

Jūrmala (saks. Riga-Strand) on merenrantakaupunki Latviassa Riian lähellä Riianlahden rannalla. Jūrmala on pitkine hiekkarantoineen ja puutaloineen suosittu matkailukohde. Kaupungissa on 50 840 asukasta (vuonna 2011) ja sen pinta-ala on 100 neliökilometriä.

Kaupunki koostuu itse asiassa pienten kylien ketjusta. Alun perin ne ovat olleet kalastajakyliä. Lännestä itään kylien nimet ovat Ķemeri, Jaunķemeri, Sloka, Vaivari, Asari, Melluži, Pumpuri, Jaundubulti, Dubulti, Majori, Dzintari, Bulduri ja Lielupe. Lähinnä Riikaa sijaitseva on Priedaine, joka on Lielupe-joen toisella puolella. Matkaa Riian keskustasta Jūrmalaan on 14 km (Priedaine) – 44 km (Ķemeri). Riiasta kaupungin keskustaan Majorin asemalle pääsee noin 35 minuutissa junalla tai minibussilla. Kesäisin myös jokilaivalla Väinäjoen rannasta Riian keskustasta.

Jūrmala on jo 1800-luvulta asti ollut tunnettu kylpylöistään ja hoitolaitoksistaan. Ķemerin suoalueelta tulevaa rikkipitoista vettä käytetään terveellisenä kylpyvetenä. Myös muta- hiekka- ym. hoitoja annetaan kaupungin lukuisissa kylpylöissä. Jūrmalassa on myös ratsastusterapiakeskus.

Historia

Majorin ranta.

Nykyinen kaupunkialue oli ennen osa Riikaa nimellä Rīgas Jūrmala, mutta jotkut kaupunginosat kuten Sloka ja Ķemeri on tunnettu omina kylinään jo vuosisatoja. 1800-luvulle asti kalastus oli alueen tärkein elinkeino.

Jūrmalan vanhin osa on Sloka, jonne kehittyi pieni kylä vesimyllyn ympärille vuonna 1520. Slokan kukoistuksen aikaa oli Kuurinmaan herttua Jacobin hallitsema aika 1600-luvulla. Slokassa rakennettiin Jūrmalan ensimmäinen kirkko sekä perustettiin pieni kauppasatama Kaugurin kylään. Vuonna 1785 Katariina Suuri antoi Slokalle kauppataajaman oikeudet. Vuonna 1878 Sloka sai kaupunkioikeudet. Ķemeri oli oma itsenäinen kaupunki 1928–1959. Kylpyläkulttuurin perustamisaikana pidetään 1800-luvun alkua, jolloin Dubultin alueelle saapui lepäämään Venäjän armeijan haavoittuneita upseereja. Dubultiin rakennettiin myös Jūrmalan ensimmäinen hotelli. 1900-luvun alussa kylpylätoiminta alkoi kukoistaa ja rakennettiin myös ensimmäiset hoitolaitokset sekä useat upeat puurakennukset.^lähde?

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jūrmala Wikimedia Commonsissa
• Kaupungin kotisivu
• Tietoja kaupungista

Latvian entinen hallinnollinen jako (vuoteen 2009)

Kaupungit: Jēkabpils | Jelgava | Jūrmala | Liepāja | Rēzekne | Riika (Rīga) | Valmiera | Ventspils | Väinänlinna (Daugavpils) Entiset piirit: Aizkrauklen piiri | Alūksnen piiri | Balvin piiri | Bauskan piiri | Cēsisin piiri | Dobelen piiri | Gulbenen piiri | Jēkabpilsin piiri | Jelgavan piiri | Krāslavan piiri | Kuldīgan piiri | Liepājan piiri | Limbažin piiri | Ludzan piiri | Madonan piiri | Ogren piiri | Preiļin piiri | Rēzeknen piiri | Riian piiri | Saldusin piiri | Talsin piiri | Tukumsn piiri | Valkan piiri | Valmieran piiri | Ventspilsin piiri | Väinänlinnan piiri Historialliset maakunnat: Kuurinmaa (Kurzeme) | Latgale | Vidzeme | Zemgale