Istanbul
Sivulta puuttuu |
(İstanbul) |
|
|---|---|
 |
|
|
Motto: Yedi Tepeli Kent
|
|
  Istanbul
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Turkki |
| Maakunta | Istanbul |
| Perustettu | 660 eaa. (Byzantion) |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Kadir Topbaş |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 539 km² |
| – Metropolialue | 5 512 km² |
| Korkeus | 0–350 m |
| Väkiluku (2007) | |
| – Metropolialue | 12 573 836 |
| – Tiheys metropolialue | 2 400 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 34010–34850 80000–81800 |
| Suuntanumero(t) | 212 ja 216 |
|
Lähteet: [1] = Pinta-ala, väkiluku ja väestötiheys
|
|
Istanbul (turk. İstanbul, vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. antiikin Byzantion, vuosina n. 330–1453 (toiselta nimeltään vuoteen 1930 saakka) Konstantinopoli[2]) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 12 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus. Se sijaitsee maan luoteisosassa Marmaranmeren pohjukassa Bosporinsalmen molemmin puolin. Kaupunki ulottuu sekä Euroopan (Traakia) että Aasian (Anatolia) puolelle ja on näin maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Istanbul oli Osmanien valtakunnan (1290–1923) pääkaupunkina vuodesta 1453 alkaen. Kaupungin historialliset alueet on lisäty UNESCO:n Maailman kulttuuriperinnön listaan vuonna 1985[3].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Istanbul sijaitsee Turkin luoteisosassa, Istanbulin maakunnan keskellä. Marmaranmeren pohjukasta Mustaanmereen johtava Bosporinsalmi sijaitsee sen rajojen sisällä. Kaupunki ulottuu näin sekä Euroopan (Traakia) että Aasian (Anatolia) puolelle ja on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 1 539 neliökilometriä, ja suurkaupunkialueen (Istanbulin maakunta) pinta-ala on 5 220 neliökilometriä. Kaupungin Euroopan-puoleisen osan jakaa kahtia Bosporista länteen työntyvä pitkä lahti, Kultainen sarvi. Sen ja Marmaranmeren välissä on kaupungin vanhin osa, Stambul, jota lännessä rajoittaa vanha kaupunginmuuri. Topkapın palatsi sijaitsee laajalla tontilla aivan Marmarameren ja Bosporin yhtymäkohdan vieressä. Stambulin huomattavia historiallisia rakennuksia ovat myös Hagia Sofia, Sininen moskeija ja Istanbulin suuri basaari.
Kultaisen sarven pohjoispuolella on uudempi Galatan kaupunginosa, jonka yhdistää Stambuliin joukko siltoja, joista huomattavin on Galatan silta. Pitkä kävelykatu, İstiklal Caddesi, johtaa Galatan sillan läheisyydestä Taksim-aukiolle, jonka ympärille on muodostunut moderni liikekeskus. Galatan pohjoispuolitse kaupunkia kiertää moottoritie, johon kuuluu myös vuonna 1973 valmistunut, Aasian puolelle johtava Bosporin silta. Bosporin itäpuolella olevista kaupunginosista keskeisimpiä ovat Üsküdar (ent. Skutari) vastapäätä Galataa sekä etelämpänä niemessä Marmaranmeren rannalla sijaitseva Kadıköy, antiikin Khalkedon. Istanbul sijaitsee Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen rajakohdan lähellä, minkä vuoksi alueella on ollut useita ankaria maanjäristyksiä.
[muokkaa] Ilmasto
Kaupungin kesät ovat kuumia ja kosteita, ja talvet sateisia ja joskus lumisia. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on 870 millimetriä. Ilmankosteus on usein melko korkea, minkä vuoksi lämpötilat voivat tuntua huomattavasti todellista korkeammilta tai alhaisemmilta. Talvikuukausien keskimääräinen ylin lämpötila on noin 7–10 °C. Lumisadetta tulee yleensä vain noin yhden tai kahden viikon ajan koko talven aikana, mutta kerralla voi sataa paljon. Kesäkuun ja syyskuun välisten kesäkuukausien päiväkeskilämpötila on noin 28 °C.
Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on 23,2 °C, ja kylmin tammikuu, jonka keskilämpötila on 5,4 °C. Korkein mitattu lämpötila on 40,5 °C (elokuu 2000) ja alhaisin −16,1 °C (helmikuu 1927).[4] Ilmasto on hieman viileämpi alueen itäosassa. Kaupunki on myös melko tuulinen, tuulen keskimääräinen nopeus on noin 5 m/s.
| Sää — Istanbul, Turkki |
|||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuukausi | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | Vuosi |
| Korkein °C (°F) | 18.3 (65) | 24.0 (75) | 26.2 (79) | 32.9 (91) | 33.0 (91) | 40.2 (104) | 40.5 (105) | 38.8 (102) | 33.6 (92) | 34.2 (94) | 27.2 (81) | 21.2 (70) | 40,5 (105) |
| Keskimääräinen korkea °C (°F) | 8.7 (48) | 9.1 (48) | 11.2 (52) | 16.5 (62) | 21.4 (71) | 26.0 (79) | 28.4 (83) | 28.5 (83) | 25.0 (77) | 20.1 (68) | 15.3 (60) | 11.1 (52) | 18,4 (65) |
| Keskimääräinen matala °C (°F) | 2.9 (37) | 2.8 (37) | 3.9 (39) | 7.7 (46) | 12.0 (54) | 16.0 (61) | 18.5 (65) | 18.7 (66) | 15.5 (60) | 12.0 (54) | 8.5 (47) | 5.3 (42) | 10,3 (51) |
| Matalin °C (°F) | -10.4 (13) | -16.1 (3) | -7.0 (19) | -0.6 (31) | 3.6 (38) | 8.0 (46) | 10.5 (51) | 8.2 (47) | 5.2 (41) | 1.0 (34) | -4.0 (25) | -9.4 (15) | -16,1 (3) |
| Sademäärä (mm) (tuumaa) | 98.4 (3.9) | 80.2 (3.2) | 69.9 (2.8) | 45.8 (1.8) | 36.1 (1.4) | 34 (1.3) | 38.8 (1.5) | 47.8 (1.9) | 61.4 (2.4) | 96.9 (3.8) | 110.7 (4.4) | 123.9 (4.9) | 843,9 (33,2) |
| Lähde: Maailman ilmatieteen järjestö (YK)[5] Turkkilainen valtion sääpalvelu (DMI)[6] ja BBC Weather Centre[7] {{{accessdate}}} | |||||||||||||
[muokkaa] Nimen etymologia
Itä-Rooman eli Bysantin keisarikunnan aikana kaupungin virallinen nimi oli Konstantinopoli. Sen asukkaat itse kuitenkin kutsuivat kaupunkia ytimekkäästi nimellä "Kaupunki" (puhekielessä 'i poli', kirjoitettuna η Πόλις, ee polis).
Turkkilaiset kutsuivat kaupunkia nimellä '(i)stanbol' jo ennen sen vuoden 1453 valtausta. Onkin ajateltu, että Istanbul -nimi tulisi puhekielen kreikan sanoista 'is tin poli' ("kaupunkiin", kirjakielellä εις τήν Πόλιν, 'eis teen polin'). (Itasismin takia koinee-kreikan e-äänettä kuvaavat epsilon ja eeta muuttuivat kansankielessä i-äänteeksi.) Toisaalta, kielitieteen kannalta on luontevaa, että puhekielen muoto 'Stambol'/'Istanbul' olisi yksinkertaisesti lyhentymämuoto nimestä Konstantinopoli (ja täten "yksinkertaisempana" selityksenä suositeltavampi teoriakenen mukaan?).
Virallisesti kaupungin nimi on ollut İstanbul (lue: I'stambul) siitä lähtien, kun turkkilaiset vuonna 1453 valloittivat sen[8]. Kaikkialla länsimaissa se kuitenkin tunnettiin paremmin Konstantinopolin nimellä siihen saakka, kunnes Kemal Atatürk vuonna 1930 päätti, että myös kansainvälisissä yhteyksissä on käytettävä turkkilaista nimeä İstanbul.
Historiallisista syistä kaupunkia kutsutaan Kreikassa ja ortodoksisen kirkon piirissä edelleen Konstantinopoliksi. Tämä oli aiheuttaa skandaalin vuoden 2005 Euroviisujen harjoituksissa, kun Kyproksen juontaja tervehti turkkilaista kollegaansa kahdesti sanoilla "tervehdys Konstantinopoli". Vasta Euroopan yleisradioliiton EBU:n uhkaus rangaistustoimista lopetti sanailun.
[muokkaa] Historia
(Jean Chartier 1400-luku)
- Historia vuoteen 1453 artikkelissa Konstantinopoli.
Vuonna 1453 kaupunki siirtyi turkkilaisen Osmanien valtakunnan haltuun. Osmanit siirsivätkin pääkaupunkinsa Edirnestä Konstantinopoliin. Kaupunkiin jääneet kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti osmanien vapaan vähemmistöpolitiikan johdosta. Tämän millet-järjestelmän mukaan uskonnollisten vähemmistöjen sisäisistä asioista (perheoikeus, uskonnon harjoittaminen ja niin edelleen) päättivät heidän uskonnolliset johtajansa. Myös turkkilaisvallan aikana kaupunki jatkoi eloaan itäisen Välimeren tärkeimpänä poliittisena keskuksena.
Osmanit eivät varsinaisesti muuttaneet kaupungin nimeä, vaan käyttivät nimiä Konstantiniye (Konstantinopolin turkkilainen muoto) ja Stanbulin rinnakkain aina valtakunnan kukistumiseen asti vuonna 1923.[9] Kun Turkista tuli tasavalta vuonna 1923, siirsi maan ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Atatürk pääkaupungin Ankaraan.
[muokkaa] Väestö ja hallinto
Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku on yli 10 miljoonaa, mutta epävirallisten arvioiden mukaan, joissa on huomioitu myös muualta Turkista Istanbulin alueelle muuttaneet siirtolaiset, Istanbulin alueen väkiluku on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa. Istanbul lasketaan maailman kahdenkymmenen suurimman suurkaupunkialueen joukkoon. Kaupunki on jaettu useisiin itsehallinnollisiin alueisiin (belediye), jotka päättävät muun muassa kaavoituksesta ja jätehuollosta.
Valtaosa Istanbulin asukkaista on muslimeja, mutta kaupungissa asuu myös pieniä uskonnollisia vähemmistöjä. Muslimiväestöstä valtaosa on sunneja, arviolta 15–30 % vähemmistön ollessa aleveja. Istanbulissa asuu noin kaksi miljoonaa kurdia, joista suurin osa joutui muuttamaan kaupunkiin pakoon Kaakkois-Turkin kurdialueiden levottomuuksia 1980- ja 1990-luvuilla. Istanbulin suurimman ei-islaminuskoisen yhteisön muodostavat armenialaiset, joita Istanbulissa asuu 40 000–70 000. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä yli 100 000 henkeä käsittänyt kaupungin kreikkalaisväestö on supistunut muutamaan tuhanteen. Kreikkalaisortodoksisen kirkon patriarkaatti, jonka alainen myös Suomen ortodoksikirkko virallisesti on, toimii yhä Istanbulissa, Fenerin kaupunginosassa. Istanbulin juutalaisvähemmistö käsittää noin 26 000 henkeä.
[muokkaa] Talous
Bruttokansantuote henkilöä kohti Istanbulissa on korkeampi kuin Turkissa keskimäärin. Turkish Statistical Instituten mukaan vuonna 2005 Turkin BKT henkilöä kohden oli 5 008 dollaria, ja Istanbulissa se oli noin 7 000–7 500 dollaria.
Istanbulissa työikäinen väestö on nuori ja runsaslukuinen. Istanbulissa aktiivisesti työelämässä olevat ihmiset ikäryhmässä 30–59 vuotta ovat lukumäärältään 4,5 miljoonaa ihmistä.
[muokkaa] Liikenne
Istanbulin sijainnista Bosporinsalmen rannalla Euroopan mantereen ja Aasian yhtymäkohdassa johtuen liikenne on vilkasta. Maantieyhteydet kulkevat Bosporin siltojen yli. Kolme merkittävää moottoritietä kulkee Istanbulin läheisyydessä. Laivaliikenne on vilkasta Bosporinsalmessa. Rautatieyhteydet kulkevat Istabulin kautta Eurooppaan. Istanbulissa on kaksi kansainvälistä lentoasemaa: Atatürkin kansainvälinen lentoasema ja Sabiha Gökçenin kansainvälinen lentoasema. Istanbulin metron ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 2000. Metro kulkee salmen alitse tunnelissa yhdistäen rautatieyhteydet Euroopan ja Aasian välillä.
[muokkaa] Urheilu
Jalkapallo,koripallo ja lentopallo ovat suosittuja urheilulajeja Istanbulissa. Tunnetuimmat urheiluseurat ovat Beşiktaş, Galatasaray ja Fenerbahçe .
[muokkaa] Matkailu
Istanbul on Turkin kaupallisen elämän ja turismin keskus. Pääkaupunkiin, Ankaraan, on keskittynyt enemmän hallinnollista toimintaa. Istanbul on myös Turkin suurin kaupunki. Se sijaitsee maailman ainoana kaupunkina kahdessaa maanosassa, Aasiassa ja Euroopassa.
Kaupunki oli kolmen mahtavan keisarikunnan – Rooman valtakunnan, Bysantin keisarikunnan ja Osmanivaltakunnan – pääkaupunki. Kaupungin loistelias historia näkyy mahtavien moskeijoiden minareeteissa, sulttaanien palatsien loistossa ja museoiden taideaarteissa.
Istanbulissa on valtava ravintolatarjonta alkaen kadunvarsien kebab-kojuista loisteliaisiin kansainvälisiin ravintoloihin. Kebab-ateria ei maksa paljon ja ruoka on usein erinomaista. Ensimmäisen luokan ravintolat eivät ole halpoja, mutta hinta-laatusuhde on hyvä. Aitoa turkkilaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on runsaasti, samoin erilaisia etnisiä ravintoloita. Istanbulista löytyvät myös kaikki kansainväliset pikaruokaketjut.
Sultanahmetissa monet Bysantin ja Osmanien ajan rakennukset on restauroitu ainutlaatuisiksi ravintoloiksi. Istiklal-kadulta alkavan Kukkakujan (Çiçek Pasaji) pikku ravintolat ovat tunnettuja alkupaloistaan ja meren antimistaan. Kumkapissa on paljon tavernoita, baareja ja erinomaisia kalaravintoloita.
Istanbulin iltaelämästä löytyy jokaiselle jotakin: oopperaa, operettia, balettia, teatteria, konsertteja ja näyttelyitä. Ohjelmia kannattaa kysyä Atatürkin Kulttuurikeskuksesta Taksim-aukiolla. Mikäli olet kiinnostunut kevyemmästä iltaohjelmasta, sitäkin löytyy runsaasti: vatsatanssiesityksiä, kabareita, jazz- ja rock-konsertteja, musiikkibaareja ja lukemattomia diskoja ja yökerhoja. Tässä muutamia nähtävyyksiä:
Sultanahmetin alue alueella sijaitsee kaksi ehdotonta Istanbulin nähtävyyttä – Hagia Sofia ja Sininen moskeija. Hagia Sofian moskeija toimii nykyään museona. Sen kupeesta löytyy myös Arasta Bazaar, jossa on erinomainen valikoima itämaisia mattoja. Sininen moskeija on Turkin päämoskeija.
Taksim-aukio Modernin Istanbulin sydän. Turistialue, jossa on hyvät ostosmahdollisuudet ja paljon ravintoloita.
Vanhakaupunki Vanhassa kaupungissa sijaitseva Suleimanin moskeija häikäisee upealla arkkitehtuurillaan ja valtavalla koollaan. Sen juurelta alkaa Grand Bazaar, joka on Istanbulin suurin basaarialue.
Topkapin palatsi Topkapin palatsissa ottomaanit pitivät hoviaan. Kaunis palatsialue koostuu monista puistojen keskelle sijoitetuista huviloista ja paviljongeista. Palatsi on yksi monista Turkin suosituista nähtävyyksistä.
Historiallinen Haydarpaşan rautatieasema vaurioitui pahasti tulipalossa marraskuussa 2010. Asema valmistui 1908, ja sen suunnittelivat saksalaiset arkkitehdit. Asema on yksi Berliini-Bagdad-rautatiehankkeen asemista. Nykyisin se on muualle Turkkiin suuntautuvan liikenteen solmukohta.[10]
-
Uusi moskeija
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Istanbul Wikimedia Commonsissa- Istanbulin kartta
- Istanbul - Pieni matkaopas
- Istanbul
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta [muokkaa] Lähteet
- Istanbul for Foreign Businessmen. Istanbul Chamber of Commerce, 2006.
- http://www.tourismturkey.fi/istanbul.html
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Istanbul in Numbers (html) Istanbul 2010. 2008. Istanbul Metropolitan Municipality. Viitattu 9.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Istanbul Helicon Publishing. Viitattu 11.6. 2008. (englanniksi)
- ↑ UNESCO | Historic Areas of Istanbul. Whc.unesco.org. Viitattu 28 May 2009.
- ↑ Extreme Temperatures Around the World- world highest lowest temperatures. Mherrera.org. Viitattu 22 January 2010.
- ↑ Weather Information for Istanbul.
- ↑ Yıllık Toplam Yağış Verileri - İstanbul (Tiedot kokonaissademäärästä Istanbulissa).
- ↑ BBC - Weather Centre - World Weather - Average Conditions - Istanbul.
- ↑ Tietosanakirja, 3. ja 4. osa, artikkelit Istambul ja Konstantinopoli, 1911
- ↑ Istanbul was Constantinople? Foundation for the Advancement of Sephardic Studies and Culture. Viitattu 30.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Istanbulin historiallinen rautatieasema paloi Yle.fi. Viitattu 28.11.2010.
