Euronymous
 |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin sisältö painottuu liiaksi Aarsethin kuolemaan, musiikkiurasta ja mielipiteistä pitäisi kertoa enemmän |
| Øystein Aarseth | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. maaliskuuta 1968 |
| Kuollut | 10. elokuuta 1993 (25 vuotta) Oslo |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Euronymous |
| Aktiivisena | 1983–1993 |
| Tyylilajit | Black metal |
| Soittimet | kitara |
| Yhtyeet | Mayhem |
| Levy-yhtiöt | Deathlike Silence Productions |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Euronymous (oikealta nimeltään Øystein Aarseth[1], 22. maaliskuuta 1968 – 10. elokuuta 1993) oli norjalaisen black metal -yhtye Mayhemin kitaristi ja keulahahmo. Häntä pidettiin usein myös Norjan black metal -liikkeen johtohahmona 1990-luvun alussa.
Aarseth sai vaikutteita satanistisia teemoja sanoituksissaan viljelleiltä yhtyeiltä kuten Venomilta, Bathorylta, Sepulturalta, Celtic Frostilta ja Mercyful Fatelta. Hän luotsasi yhtyestään Mayhemista black metal -musiikin suunnannäyttäjää, joskin yhtye ehti saada aikaiseksi vain yhden täyspitkän albumin Aarsethin elinaikana.
Aarseth oli keskeinen hahmo siinä, miksi monet Norjan 1990-luvun alun metallimuusikoista alkoivat harjoittaa saatanallisia tekoja. Hän alkoi puhua yhtyetovereilleen ja muiden yhtyeiden jäsenille mm. kirkkojen polttamisesta ja murhaamisesta. Aarseth tavoitteli pahuutta esim. rohkaisemalla yhtyetoveriaan Deadia tappamaan itsensä. Hän itse ei kuitenkaan osallistunut varsinaisiin rikoksiin. Muutenkin häntä arvosteltiin black metal -piireissä tavallisemmaksi kuin itse antoi ymmärtää. Hän piti itseään uskonnollisena ihmisenä sekä uskoi persoonalliseen pahaan eli saatanaan ja palvoi tätä. Hän ihaili kommunistisia valtioita näiden pahoina pidettyjen piirteiden takia ja liittyi kommunistiseen puolueeseen, mutta pettyi luettuaan Marxia. Aarsethilla oli myös pieni levykauppa nimeltä Helvete, jossa hän myi metallimusiikkilevyjä.[2] Lisäksi hänellä oli oma levy-yhtiö nimeltään Deathlike Silence Productions.[2]
Euronymouksen kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varg Vikernes surmasi Aarsethin vuonna 1993. Vikernes soitti tällöin bassoa Mayhemissä, mutta hänet tunnetaan paremmin omasta yhden miehen yhtyeestään nimeltä Burzum. Surman motiiviksi on arveltu sitä, että Aarseth oli Vikernesille velkaa kymmeniä tuhansia Norjan kruunuja ja lisäksi hän oli myynyt Burzumin levyjä omassa levykaupassaan ja jättänyt rojaltit Vikernesille maksamatta. Niinpä Vikernes marssi ystävänsä Snorren kanssa Aarsethin asunnolle eräänä yönä ja vierailu äityikin tappeluksi asunnossa ja rappukäytävässä. Vikernes puukotti Aarsethia useita kertoja taskuveitsellä. Aarseth hakkasi seiniä, soitti naapureiden ovikelloja ja huusi apua, minkä jälkeen Aarseth törmäsi seinässä olevaan lamppuun ja kaatui lasinsirpaleiden päälle. Vikernes seurasi Aarsethia, joka sanoi, että riittää. Tämän jälkeen Aarseth kuitenkin potkaisi vielä Vikernesiä, minkä jälkeen Vikernes löi taskuveitsen Aarsethin otsaan ja kallosta läpi. Aarseth kuoli heti. Vikernes on kertonut, että Aarseth jäi vielä istuma-asentoon ja kun Vikernes otti veitsen pois päästä, niin Aarsethin ruumis sätkähti ja jäi makaamaan kuolleena. Vikernesin omien sanojen mukaan teon motiivina oli kuitenkin itsepuolustus tilanteessa, jossa Aarseth tavoitteli veistä. Lisäksi Vikernes uskoi myös Aarsethin harkinneen Vikernesin murhaamista, joten hän päätti toimia ensin. Vikernesin mukaan Aarsethin murhaaminen ei kuitenkaan ollut suunniteltua, vaan hän oli tullut paikalle selvittämään erimielisyyksiä.[3]
Vikernes tuomittiin 21 vuodeksi vankeuteen. Hän vapautui ehdonalaiseen maaliskuussa 2009 oltuaan vankilassa liki 16 vuotta.[4]
Vakaumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bård Eithunin mukaan Aarsethin ympärillä oli ”paljon savua mutta vähän tulta”. Vikernes oli aluksi Aarsethin suojatti, mutta myöhemmin tämä kohosi toiseksi black metal -alakulttuurin johtohahmoksi. Tämä johti pahuudella kilvoitteluun, vaikka Aarseth ei todellisuudessa olisi halunnut tehdä rikoksia.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Michael Moynihan ja Didrik Søderlind: Lords of Chaos - The Bloody Rise of the Satanic Metal Underground. Feral House, 2003. ISBN 0-922915-94-6. s. 33
- ↑ a b Michael Moynihan ja Didrik Søderlind: Lords of Chaos - The Bloody Rise of the Satanic Metal Underground. Feral House, 2003. ISBN 0-922915-94-6. s. 63
- ↑ A Burzum Story: Part II - Euronymous Burzum.org (englanniksi)
- ↑ Maailman tunnetuin kirkonpolttaja ehdonalaiseen 10. maaliskuuta 2009. Iltalehti. Viitattu 12. maaliskuuta 2009.
- ↑ Champion, Chris: In the face of death The Guardian. 20.4.2005. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
| Studioalbumit | |
|---|---|
| EP:t | |
| Kokoelmat |
|
| ||||||||||||||||||
