Öljynsuodatin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koteloitu auton öljynsuodatin liitettynä moottorin voitelujärjestelmään.
Koteloidun öljynsuodattimen halkaisukuva.
Koteloimaton auton öljynsuodatinelementti.

Öljynsuodatinta käytetään poistamaan kiinteät epäpuhtaudet voiteluöljyistä, kuten moottori-, automaattivaihteisto- ja hydrauliikkaöljyistä. Öljynsuodatinmalleja löytyy esim. koteloitu kertakäyttöinen paperisuodatin, koteloimaton paperisuodatinelementti ja keskipakoissuodatin.[1] Öljynsuodatin vaihdetaan määrävälein, yleensä samaan aikaan voiteluöljyn kanssa.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koteloitu öljysuodatin sisältää suodatinpaperin, joka on sijoitettu peltikotelon sisälle. Koteloidussa suodattimessa on kierteet, joiden avulla se kiinnitetään voitelujärjestelmään. Koteloimaton suodatin on pelkkä laskostettu suodatinpaperi ja sen kotelointi sijaitsee kiinteästi järjestelmässä. Koteloimattomasta suodattimesta vaihdetaan yleensä tiivisterengas ja suodatinpaperi, eli jätettä syntyy vähemmän. Keskipakoissuodatin toimii järjestelmän öljynpaineella ja se erottelee epäpuhtaudet sentrifugin seinämälle. Keskipakoissuodatin pystyy sitomaan suuria määriä epäpuhtauksia.

Puhdistamaton öljy virtaa suodatinpaperin läpi ulkokehän puolelta ja poistuu keskeltä. Suodattimen erottelemat epäpuhtaudet jäävät paperiin, mutta öljy läpäisee sen. Suodattimessa on ohivirtausventtiili siltä varalta, että suodatinpaperi tukkeutuu tai jos öljyllä on liian korkea viskositeetti. Ohivirtausventtiili estää tukkeutuneen suodattimen paineen nousun liian korkeaksi, sillä suuri ylipaine saattaa rikkoa suodattimen. Alhaisissa lämpötiloissa esim. moottoriöljyn sisältämä parafiini saattaa kiteytyä, jolloin se ei virtaa suodatinpaperin läpi. Tällöin öljy virtaa ohivirtausventtiilin kautta kunnes öljy lämpenee. Suodatinistukan keskellä on myös pohjaventtiili, joka estää öljyn poisvalumisen suodattimesta järjestelmän ollessa sammuksissa.[2] Öljynsuodatin ei pysty erottamaan vettä öljystä ja tätä tehtävää varten tarvitaan oma vedenerotin.

Suodatinpaperin laskostuksessa pyritään pinta-alan maksimointiin, sillä suodatuspinta-ala vaikuttaa suodattimen liansitomiskykyyn. Tavallinen laskostustapa on tähti-laskostus, jossa paperi laskostetaan säteittäin ympyränmuotoiselle kehälle. Suodattimen toimintaan vaikuttaa myös erottelukyky: tiheä suodatin erottaa pienemmät hiukkaset, mutta tukkeutuu nopeammin ja saattaa aiheuttaa suurempaa virtausvastusta. Järjestelmälle vaarallisimpia ovat hiukkaset, joiden koko on järjestelmän välysten suuruinen.[3] Suodatustehokkuuden lisäämiseksi voidaan selluloosapaperiin lisätä esimerkiksi puuvillaa.[4] Taloudellisessa mielessä ei ole kannattavaa yrittää suodattaa kaikkia likapartikkeleita, sillä välykset saattavat sallia pieniä epäpuhtauksia. On valittava tarkoituksenmukaisen puhtausluokan öljynsuodatin.[5]

Kierrätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljynsuodattimet ovat yleensä kertakäyttöisiä - pois lukien keskipakoissuodattimien puhdistettavat mallit. Öljynsuodattimet ovat ongelmajätettä, ne luetaan kiinteisiin öljypitoisiin jätteisiin. Öljynsuodattimet voidaan kerätä samaan astiaan, mutta ne on valutettava tyhjäksi ennen keräysastiaan laittamista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oil filter systems and modules – multifunctional systems for multifaceted requirements Mann+Hummel Group. Arkistoitu 10.8.2007. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  2. Tekniikan Maailma 21/2006 Moottoriöljytesti
  3. Tekniikan Maailma 2/2003 Öljynsuodatintesti
  4. Knize, Russ W.: Engine Oil Filters Overview People.msoe.edu. Arkistoitu 12.6.2008. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  5. Keinänen, Kärkkäinen: Automaatiojärjestelmien hydrauliikka ja pneumatiikka; 14.2 Suodattimet
  6. Kierrätys.info (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 28.9.2014
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.