Ñeengatú
| Ñeengatú | |
|---|---|
| Oma nimi | Ñe'engatú |
| Muu nimi | Nykytupi |
| Tiedot | |
| Alue | Brasilia, Kolumbia, Venezuela |
| Puhujia | 8000[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | tupi-kielet |
| Kieliryhmä | tupi-guaranilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-3 | yrl |
Ñeengatú on tupi-guaranilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhuu 3000 henkeä Brasiliassa, 3000 Kolumbiassa ja 2000 Venezuelassa. Ñeengatú on pidgin-kieli ja lingua franca, joka pohjautuu Atlantin rannikolla Rio de Janeirosta Amazoniin asti puhuttuun tupinambá-kieleen. Kielen kehittivät 1700-luvulla alueen jesuiitat, jotka nimesivät kielen ie’engatuksi eli hyväksi kieleksi. 1800-luvulla kieltä puhui ennätysmäärä ihmisiä, ja se oli Brasiliassa maan hallitseva kieli, jota puhuivat intiaanien ja lähetyssaarnajien lisäksi myös siirtomaan asukkaat ja afrikkalaiset orjat. Kaksi tapahtumaa 1700-luvulla vaikutti suuresti kielen puhujamäärän vähenemiseen: vuonna 1758 Pombalin markiisi Sebastião José de Carvalho e Melo nimitti portugalin Brasilian viralliseksi kieleksi, ja vuonna 1759 jesuiitat karkotettiin Brasiliasta.
Vuonna 2003 ñeengatú nimitettiin São Gabriel da Cachoeiran toiseksi viralliseksi kieleksi portugalin lisäksi[2].
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ethnologue: Nhengatu — A language of Brazil (englanniksi)
- ↑ Larry Rohter: Language Born of Colonialism Thrives Again in Amazon The New York Times. 28. elokuuta 2005. (englanniksi)
