Ähtärin junaturma
Ähtärin junaturma tapahtui rataosalla Haapamäki–Seinäjoki jatkosodan aikana 5. elokuuta 1942 Ähtärissä. Saksalaisia sotilaita kuljettanut juna, veturinaan Tv1 705, ajoi korjattavana olleelle rataosuudelle ja suistui raiteilta. Turmassa kuoli heti 26 sotilasta.
Sotilasjuna oli niin sanottu aavejuna, joka oli aikataulujen ulkopuolella. Salaisena pidetty juna kuului Suomen ja Saksan väliseen joukkojen ja materiaalin järjestelysopimukseen, joka oli voimassa syksystä 1940 lähtien. Onnettomuutta epäiltiin myös sabotaasiksi sen tapahtumisen jälkeen, eikä tapaturmaa uutisoitu.[1]
Tapahtuma ja pelastustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalainen topparoikka oli korjaamassa rataa Sappion rautatiesillalta Ähtäriin päin. Saksalainen sotilasjuna ajoi korjattavalle rataosuudelle ilman ennakkoon ilmoitettua aikataulua. Se oli viemässä lomalle meneviä saksalaissotilaita Hangon satamaan.[2] Topparoikka oli irrottanut toisen raiteen pölkkyjä, kun junan äänet alkoivat kuulua. Mitään ei enää ollut tehtävissä, ja juna suistui radalta kohtalokkain seurauksin. 26 saksalaista sotilasta kuoli heti, kun taas 22 sai vaikeita vammoja ja 53 lieviä.
Paikalle tuli kunnanlääkäri ja kaksi lääkintälottaa, mutta saksalaiset ilmoittivat, että heidän omat lääkintämiehensä hoitavat pelastustyöt. Pahiten loukkaantuneista kymmenkunta vietiin Seinäjoelle sairaalaan.
Onnettomuuden tutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Onnettomuutta tutki Vaasan läänin lääninrikospoliisi. Asia meni oikeuteen, jossa ratamestari tuomittiin sakkoihin ja korjausryhmän johtaja lyhyeen vankeuteen. Lisäksi he joutuivat korvaamaan valtiolle todetut vahingot. Käräjäoikeuden päätöksestä valitettiin Vaasan hovioikeuteen huhtikuussa 1943, mutta Ähtärin junaturman asiapapereita ei ole hovioikeudessa. Saksan ja Suomen sotaveljeys päättyi keväällä 1944.[1]
Onnettomuuden osasyynä oli se, että kiskojen vaihtotyö vei luultua enemmän aikaa. Ratatyömiehet olivat arvioineet tehtävän vaativan vähemmän aikaa, eikä topparoikka ollut saanut mitään tietoa saksalaissotilaiden junan aikataulusta.[2]
Muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähelle onnettomuuspaikkaa Ähtärin Sappiolla paljastettiin 5. elokuuta 2017 Ähtärin junaturman muistomerkki, jossa on osia vanhoista ratakiskoista ja erään vanhan veturin kytkintankoja. Muistomerkki pystytettiin Ähtäri-seuran aloitteesta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rainer Liimatainen: Ähtärin vaiettu junaturma. Keskisuomalainen, 21.8.2011, s. 6.