Äänteellisesti motivoidut sanat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Äänteellisesti motivoidut sanat on yhteisnimitys sellaisille sanoille, joiden merkitys ja äänneasu ovat jollain tavoin yhteydessä toisiinsa. Äänteellisesti motivoitujen sanojen pääryhmät ovat

Sekä onomatopoeettisten että deskriptiivisten sanojen muodostus perustuu kielikohtaisiin konventioihin. Esimerkiksi suomessa koiran ääntelyä kutsutaan haukkumiseksi, mutta englanniksi vastaava sana on bark. Kumpikaan sanoista ei täysin pysty jäljittelemään koiran todellista ääntä, mutta siitä huolimatta molemmat koetaan sen ääntä jäljitteleväksi. Vastaavasti suomen kielessä erilaisia ääniä jäljitellään klusiilin ja lateraalin yhdistelmällä, joiden välissä on vokaali (kilisee, kolisee, pärisee, pörisee). Esimerkiksi englannin kielessä vastaavia ääniä jäljitellään toisenlaisilla äänteellisillä koventiolla.

Deskriptiivisanat eivät jäljittele ääntä, mutta niissä on jokin kuvailevaksi koettu ja affektia välittävä äänteellinen konventio. Esimerkiksi suomen kielessä keskeinen deskriptiivisanojen piirre on vokaalin ö runsas esiintyminen (töllöttää, pörröttää). Deskriptiivisiksi koettujen sanojen äänneasu vaihtelee hyvin paljon eri kielissä.