Álvar Núñez Cabeza de Vaca

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Álvar Núñez Cabeza de Vaca
Syntynyt 1490/1507
Jerez de la Frontera, Espanja
Kuollut 1557/1559
Sevilla, Espanja
Kansallisuus Espanjan lippu Espanja
Ammatti tutkimusmatkailija
Vanhemmat Pedro Nuñez de Vera y de Hinojosa (isä),
Teresa Cabeza de Vaca y de Zurita (äiti)

Álvar Núñez Cabeza de Vaca tai usein pelkästään Álvar Núñez (n. 1490/1507 Jerez de la Frontera, Espanja – n. 1557/1559 Sevilla, Espanja) oli espanjalainen tutkimusmatkailija.

Cabeza de Vaca syntyi 1500-luvun taitteessa aateliseen perheeseen Jerez de la Fronterassa. Suku oli saanut lisänimen Cabeza de Vaca ("lehmän pää") Martin Alhajalta, joka auttoi Navarran kuningasta Sancho VII:ttä nujertamaan maurit Las Navas de Tolosan taistelussa vuonna 1212. Alhaja oli merkinnyt Sancholle lehmän päällä solan, jota kannatti käyttää.[1]

Vuonna 1527 Cabeza de Vaca osallistui Pánfilo de Narváezin johtamalle 300 miehen retkelle Floridan valloittamiseksi ja asuttamiseksi rahastonhoitajana.[2] Floridaan joukko saapui huhtikuussa 1528 ja nousi maihin Tampanlahdella. Narváez johti itse tutkimusmatkaa sisämaahan. Ryhmä kierteli muutaman kuukauden ajan sisämaassa ja menetti miehiä kahakoidessaan intiaanien kanssa. Ryhmän saapuessa takaisin rannikolle syyskuussa laiva oli jo ehtinyt lähteä Kuubaan. Ryhmä odotteli turhaan mereltä saapuvaa pelastusta. He söivät hevosensa ja tekivät niiden nahoista viisi pientä venettä. He lähtivät purjehtimaan Meksikonlahden rannikkoa Meksikoon. He joutuivat kovaan myrskyyn ja haaksirikkoutuivat Galveston Islandille marraskuussa. Tässä vaiheessa ryhmä oli pienentynyt noin 80 mieheen. Monet miehistä kuolivat merellä ja suurin osa seuraavan talven aikana. Ryhmä lähti etenemään maitse Rio Grandea kohti, ja se pieneni edelleen 15 mieheen. Karankawaintiaanit ottivat jäljelle jääneet vangiksi. Vankeina espanjalaiset olivat kuusi vuotta. Cabeza de Vaca onnistui kolmen muun henkilön kanssa karkaamaan vuonna 1534.[1]

Neljä espanjalaista eli tämän jälkeen kaksi vuotta omillaan. He pärjäsivät kaupankäynnillä vaeltavien heimojen kanssa. Lisäksi he saivat mainetta parantajina. Nelikon tarkka reitti ei ole tiedossa, mutta nykyään oletetaan, että he matkasivat Texasin rannikkoa Rio Grandelle ja kääntyivät tämän jälkeen ensin pohjoiseen ja sitten länteen nykyisessä Texasissa ja Meksikon pohjoisosassa. Lopulta maaliskuussa 1536 nelikko kohtasi espanjalaisia lähellä Culiacánin kaupunkia Länsi-Meksikossa.[1]

Muistolaatta Cabeza de Vacan kunniaksi hänen oltuaan ensimmäinen eurooppalainen Iguassun putouksilla.

Cabeza de Vaca ilmoittautui Méxicossa varakuningas Antonio de Mendozalla ja palasi tämän jälkeen Espanjaan uuden työn perässä. Hänet nimitettiin Río de la Platan alueen kuvernööriksi (nykyinen Paraguay) vuonna 1540.[1] Vuosina 1540–1541 Cabeza de Vaca johti 1 600 kilometrin mittaista tutkimusmatkaa Brasiliasta Asuncióniin, jossa vastaanotti kuvernöörin paikkansa. Vuonna 1544 Cabeza de Vaca syrjäytettiin virasta kapinassa. Hänet kutsuttiin vangittuna takaisin Espanjaan vuonna 1554 ja hänet karkoitettiin Afrikkaan. Kaksi vuotta myöhemmin Cabeza de Vaca armahdettiin.[2]

Cabeza de Vacan vuonna 1542 kirjoittama teos Naufragios y comentarios Narváezin tutkimusmatkasta ja hänen tarinansa zuni-intiaaneista sekä Cibolan kultaisista kaupungeista inspiroivat espanjalaisia, kuten Hernando de Sotoa ja Francisco Vázquez de Coronadoa, uusiin tutkimusmatkoihin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtonen, Pekka: Latinalaisen Amerikan historia, s. 62-63. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-843-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Biographies: Álvar Núñez Cabeza de Vaca Answers.com. 2006. Answers Corporation. Viitattu 16. marraskuuta 2008. (englanniksi)
  2. a b c Álvar Núñez Cabeza de Vaca Microsoft® Encarta® Online Encyclopedia. 2008. Microsoft Corporation. Viitattu 16. marraskuuta 2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Álvar Núñez Cabeza de Vaca.