Huutomerkki
| piste | . |
| pilkku | , |
| kaksoispiste | : |
| puolipiste | ; |
| kysymysmerkki | ? |
| huutomerkki | ! |
| heittomerkki | ’ |
| lainausmerkit | ” ”, » », ’ ’ |
| viivamerkit | -, –, —, − |
| sulkeet | ( ), [ ], { }, ⟨ ⟩ |
| kolme pistettä | … |
| vinoviiva | / |
| kenoviiva | \ |
| välilyönti | |
Huutomerkki (!) on typografinen välimerkki, joka kuuluu isoihin välimerkkeihin eli se päättää virkkeen. Tavallisesti se kirjoitetaan huudahdusten, käskyjen, komentojen, kehotusten, kieltojen, toivomusten, vetoomusten, itkun ja naurun perään.[1] Huutomerkkiä käytetään myös moniin erikoistarkoituksiin.
| ” | Uuet saappaat pitäs saada! Kapteeni käski! Mutta kapteeni käski! Katsotaan!! | ” |
– Sotamies Salo Väinö Linnan teoksessa Tuntematon sotilas | ||
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huutomerkkiä käytettiin englanninkielisessä kirjoituksessa ensimmäistä kertaa 1400-luvulla.[2] Saksankielisessä ortografiassa sitä käytettiin ensimmäisen kerran Lutherin Raamatussa vuonna 1797.[3]
Merkki otettiin mukaan standardeihin kirjoituskoneisiin vasta 1970-luvulla. Tätä ennen oli huutomerkin asemasta ensin kirjoitettava piste, palauttaa kirjoitin edellisen merkin kohdalle ja kirjoittaa pisteen päälle heittomerkki.[4]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huutomerkkiin päättyvä lause on yleensä joko painokas huudahdus, käsky, komento, kehotus, kielto, toivomus tai vetoomus.[5] Sitä ei kuitenkaan käytetä näissäkään tapauksissa joka tilanteessa, vaan esimerkiksi levolliset huudahdukset, käskyt ja kiellot päätetään pisteeseen.[6]
Suomen kielessä huutomerkki esiintyy yleensä virkkeen lopussa lukuun ottamatta sitaateissa, sulkeiden sisällä ja nimien osana. Lainausmerkein erotetun sitaatin sisällä huutomerkki tulee ennen toista heittomerkkiä: Isä huusi: ”Tulkaa jo syömään!” tai ”Tulkaa jo syömään!” isä huusi. Kun sitaatti kirjoitetaan repliikkiviivalla, se kirjoitetaan johtolauseen jälkeen ilman pilkkua: – Tulkaa jo syömään siitä! isä huusi.[5]
Arkikielessä huutomerkkiä saatetaan kolmen pisteen (…) tavoin kirjoittaa useita kertoja peräkkäin, mutta tätä käyttöä ei yleisesti pidetä hyvänä kirjoitustapana.[7] Tällaisessa käytössä huutomerkki menettää nopeasti tehoaan.[5] Huutomerkki saattaa esiintyä myös kysymysmerkin yhteydessä, jolloin kysymystä painotetaan tai se esitetään huudahduksena.
Espanjan kielessä huutomerkki merkitään myös virkkeen alkuun, mutta ylösalaisin: ¡La mataste!
Huutomerkkiä käytetään myös yleisesti varoitusmerkeissä. Suomessa se esiintyy liikennemerkissä 189.
Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Huudahdus: Apua!, Terve!
- Käsky: Tule tänne!, Istu!
- Komento: Asento!, Pim! Olet hypnotisoitu!
- Kielto: Älä tee sitä!, Emme voi mennä sinne!
-
Tavallinen typografiassa käytetty huutomerkki. -
Suomen liikennemerkki 189. Muu vaara. -
Erilaisia varoitusmerkkejä Saksassa. -
Huutomerkin käyttöä tehokeinona 7 päivää -lehdessä.
.svg)
Matematiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matematiikassa huutomerkki tarkoittaa termin perään liitettynä termin kertomaa. Esimerkiksi .
Matematiikassa huutomerkillä voidaan myös osoittaa, että tarkastelun kohteena oleva funktio on yksikäsitteinen.
Tietotekniikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietotekniikassa huutomerkki tarkoittaa yleensä jonkin asian loogista vastakohtaa eli negaatiota. Esimerkiksi ohjelmoinnissa:
kytketty = true; //tosi
kytketty = !kytketty; //epätosi
kytketty = !kytketty; //tosi
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
- ↑ Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 137. , 2003. ISBN 1-59240-087-6. (englanniksi)
- ↑ Wolfgang Mathias, Cologne University (2002) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 135. , 2003. ISBN 1-59240-087-6. (englanniksi)
- ↑ a b c Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
- ↑ Jukka Korpela: Huutomerkki Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä). www.cs.tut.fi: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.3.2010.
- ↑ Effective use of email (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huutomerkki Wikimedia Commonsissa
